Podcasting

Wikipedia

Podcasting on tilauspohjaista äänitiedostojen julkaisua verkossa. Podcastin pitäjä julkaisee RSS- tai Atom-syötettä, jossa on tiedot julkaistuista äänitiedostoista. Kuuntelijalla on puolestaan ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja automaattisesti lataa sen perusteella tiedostot myöhemmin kuunneltavaksi. Käytännössä kuuntelu voi tapahtua tietokoneen lisäksi myös MP3-soittimella tai muulla mobiililaitteella. Itse sana podcasting tulee sanoista iPod ja broadcasting, joka viittaa audiotiedostojen siirtämiseen Applen MP3-soittimeen. Termi "podcasting" tuli tunnetuksi vuonna 2004 ^[1] ja ensimmäiset podcastit Suomessa aloitettiin vuonna 2005. ^[2]

[muokkaa] Historia

Vuonna 2000 Tristan Louis ehdotti multimediatiedostojen viittaukseen käytettävän "enclosures"-tagin lisäämistä RSS-formaattiin^[3], tätä ajatusta toimittaja Adam Curry ja ohjelmoija Dave Winer kehittelivät edelleen ja Winer lisäsikin ”enclosure”-tuen RSS 0.92:een^[4] ja seuraavana vuonna Radio Userland -palveluunsa. Radio Userlandin audioblogging-ominaisuus oli ensimmäinen ohjelma, joka sisälsi kaiken podcastauksessa tarvittavan ja audiobloggauksen pioneerit, kuten Winer ^[5], Curry ^[6] ja Gilchrist ^[7] tekivät sillä kokeiluja. Kuitenkin vasta syyskuussa 2003 tekniikkaa sai kunnon käytännön esimerkin sen mahdollisuuksista, kun Wider ja entinen New York Timesin toimittaja Christoper Lydon tekivät 25 osaisen audioblogin, jossa Lydon haastatteli bloggereita, futuristeja ja poliitikkoja ja Wider julkaisi sen podcastina^[8]. Lokakuussa BloggerCon 2003:ssa Kevin Marks puolestaan esitteli scriptin, jolla siirtää automaattisesti MP3-tiedostoja Radio Userlandista iTunesiin ja sieltä iPodiin^[9]. Marks ja Curry aloittivat yhteistyön ja RSS-to-iPod -scripti (iPodder) julkaistiin Curryn blogissa^[10].

Vuoden 2004 aikana podcastit pääsivät pois marginaalista, podcasting-sana ^[11] vakiintui tarkoittamaan tilattavaa audiolähetystä. ^[12]^[13] ^[14], Adam Curry aloitti Daily Source Code -podcastinsa ja perusti iPodder.org-podcastsivuston^[15]. Useat eri kehittäjät tekivät omia RSS2iPod-scriptin tapaisia ohjelmia, joista yksi (iSpider) tuli tunnetuksi myöhemmin open source ohjelma iPodderina ja nimenvaihdoksen jälkeen Juice:na. Vuonna 2004 myös ensimmäiset podcast-verkostot ja podcasteihin erikoistuneet verkkopalvelut aloittivat toimintansa. Seuraavana vuonna podcastingista tuli valtavirtaa ja silloin aloittivat muun muassa ensimmäiset kaupalliset podcastit, valkoinen talo alkoi julkaista viikoittaista presidentin puhetta myös podcastina ^[16] ja ensimmäinen Yhdysvaltojen korkean tason poliitikko, John Edwards, aloitti henkilökohtaisen podcastinsa^[17]. Apple lisäsi podcasting tuen iTunesiin ja satelliittiradio Sirius aloitti podcast-kanavan.^[18] Termin "Podcast" ja ilmiön yleistymistä kuvaa hyvin myös se, että 2005 syyskuun 28. päivä Google löysi hakusanalla ”podcasts” 100 000 000 osumaa verrattuna aikaisemman vuoden 24:ään ^[19]

[muokkaa] Podcasting Suomessa

Suomen ensimmäinen podcast oli toukokuussa 2005 aloittanut FcLate Netradio^[20]. Muita samoihin aikoihin aloittaneita podcasteja olivat Omenatarha-^[21], Saunan takaa-^[22], Avokatsomo-^[23] ja Radio Free Finland -podcastit^[24] . Yle aloitti omat podcastinsa syyskuun 1. päivä^[25]^[26] ja kaupallisista toimijoista ensimmäisenä ehti Stara.fi-verkkolehti 7. lokakuuta^[27] (tai mahdollisesti kiinasta kertova nettiradio Radio86). Saman vuoden marraskuussa mukaan tulivat myös Iskelmä, Radio NRJ^[28] ja SBS-radiot, joten podcastien voidaan sanoa tällöin kaupallistuneen. Maaliskuussa 2006 myös Radio Helsinki lisäsi lähetyksiensä MP3-tiedostoille RSS-syötteet^[29]. Indiepuolella merkkipaaluina voidaan pitää Henrik Anttosen toukokuusssa 2006 aloittamaa PodPäivää^[30] , joka on ensimmäinen päivittäinen suomenkielinen indiepodcast, sekä ensimmäistä suomalaista podcast-verkostoa Radio Koskisuomea.

[muokkaa] Tekniikka

Podcastissa julkaisija ylläpitää RSS- tai Atom-syötettä, joka sisältää tiedot äänitiedostoista ja äänitiedoston URI:n. Käyttäjällä puolestaan on ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja sen pohjalta lataa taustalla uudet mediatiedostot. Lisäksi tiedostot voidaan edelleen siirtää ilman nettiyhteyttä oleviin laitteisiin kuten MP3-soittimiin.

Taustalla oleva tekniikka ei ole rajoittunut pelkästään äänitiedostojen siirtämiseen, vaan ”enclosure” tagilla voidaan viitata minkä tyyppisiin tiedostoihin tahansa ja HTTP-protokollan lisäksi myös bittorrenttia käytetään yleisesti tiedostojen siirtoon RSS:n yhteydessä. Podcast kuitenkin terminä viittaa audiotiedostojen siirtämiseen HTTP:lla ja yleisimmät käytetyt audioformaatit ovat RealAudio, MP3, AAC, OGG ja FLAC.

Podcasteissa käytettävä tekniikka on valmistaja- tai alustariippumatonta, joten podcasteja voidaan kuunnella hyvin erityyppisillä laitteilla. Esimerkiksi mobiililaitteissa Sony PSP:lle, Nokian Maemo -alustalle ja Series60 3rd edition -alustalle löytyy podcastien kuuntelemiseen soveltuvat ohjelmistot.