Pueblo-kulttuuri
Wikipedia
Pueblokulttuuri eli Anasazi-kulttuuri jatkoi Lounais-USA:n Kalliovuorten laaksojen vanhempaa intiaaniperinnettä noin 700-1300 jaa.
Pueblokulttuuri tunnetaan parhaiten intiaanien rakentamista puebloista, kylistä joissa oli monta taloa yhdessä. Talot tehtiin kivistä ja savitiilistä. Kussakin suurpueblossa oli muutamia satoja huoneita ja yli noin tuhat asukasta. Neliskulmaisten asuinhuoneiden lisäksi puebloissa oli pyöreitä kokoontumishuoneita. Uskotaan pueblorakennelmien syntyneen suojaksi vihollisia vastaan. Suurten pueblojen lisäksi on löydetty yksittäisiä taloja. Vanhempaa korintekijäperinnettä jatkanut pueblokulttuuri 700-1300 jaa. perustui mm. maissin viljelyyn. Pueblokulttuurin keskus oli Utahin, Coloradon, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden kulmauksessa ns. Neljän nurkan alueella. Mesa Verde ja Chacon kanjoni olivat merkittäviä keskuksia. Puebloja rakentaneet intiaanit olivat etnisesti hajanainen ryhmä. Pueblokulttuuriin liitetään mm. hopi- ja zuñi-, keres- ja jemez-intiaaheihin sekä tano-intiaaheihin. Nykyään on jäljellä 25 puebloa, joista tunnetuimmat ovat Taos, Acoma, Hopi ja Zuni.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pueblokulttuuri
Pueblojen, suurten kennomaisten huonerykelmien rakentaminen liittyy anasazi-kulttuuriin. Muita alueen intiaanikulttuureja olivat Cochise-kulttuuri, Mogollon ja Hohokam sekä Fremont. Pueblokulttuuri lienee ollut etnisesti hajanainen. Alueella asuu nykyäänkin useita eri kansanryhmiä.
Pueblokulttuurilla oli monta edeltäjää. Lounais-USA:ssa kehittyi metsästäjien ja myöhemmin keräilijoiden kaudella Cochise-kulttuuri n. 9000/5000 eaa.-200 jaa., joka noin 3500-1500 siirtyi Chihuahua-vaiheeseen ja 1500 - 200 eaa. ehkä hieman kiinteämmin asuvaan San Pedro -vaiheeseen. Cochise-kulttuurista kehittyi Mogollon ja Hohokam, Mogollonista anasazi eli pueblo. Lähialueiden kulttuureja olivat Patayan ja Fremont.
[muokkaa] Anasazin varhainen historia ja korintekijät
Maissin viljely lienee keksitty Pohjois-Amerikassa 3000-750 eaa. Tarkkaa ajankohtaakaan ei tiedetä. Varhaisimmat Neljän nurkan asukkaat, korintekijät vuodesta 185 eaa. asuivat puoliksi maanalaisissa, pyöreissä taloissa, joiden halkaisija oli 3-8 metriä. He käyttivät metsästykseen atlatlia, puista heittokeihästä, koska jousta ja nuolta ei oltu keksitty. Tämä vaihe pohjautunee hyvin vanhaan traditioon, joka on peräisin Amerikkaan muuttaneilta intiaaneilta. Koreja tehtiin säilytykseen ja jopa keittämiseen: kuumilla kivillä jotka upotettiin koriin.
[muokkaa] Kiihtyvä kehitys
Noin 450 jaa. tuli keramiikka ja mahdollisesti jo jousi ja nuoli. Noin 490 jaa ilmasto muuttui kosteammaksi ja maanviljelylle suotuisaksi.[1] Elettiin korintekijät III eli "muuntunut korintekijä" -vaihetta, jolloin imettiin vaikutteita alueen muista kulttuureista mm. Mogollonista. Tänä kautena kehitys meni nopeasti eteenpäin, maissinviljely vakiintui ja samoin jousi ja nuoli. Tältä ajalta on löydetty talo, joka oli neliömäinen ja puoliksi maan alla. Siihen liittyi ympyrämäinen varasto maanalaisella käytävällä.
[muokkaa] Pueblojen synty
Mesa Verden ensimmäiset kokonaan maanpäälliset rakennukset tehtiin 700 jaa. Toisin kuin korintekijöiden aikana, esiintyi kallonmuotojen muuntelua mikä viittaa useampaan kansanryhmään. Pueblo I joka oli alkuvaihe, kesti 700-950. Sinä aikana muuratuista suorakulmaisista huoneista kehittyi paikoitellen kyliä.
Pueblo II:n aikana keksittiin korvalliset saviruukut ja ensimmäiset Mesa Verden talorykelmät eli pueblot tehtiin jyrkänteiden yläpuoliselle tasangolla noin 950. Talorykelmät kertovat jonkinlaisen järjestyneen yhteiskunnan synnystä. Väestö kasvoi valtavasti. Toisen pueblovaiheen aikana ilmestyi myös mesoamerikkalainen tapa muovailla päänluita.
Anasazikulttuurin alue laajeni noin vuoteen 1100 jaa. Noin 1150 kylät siirtyivät suojaisiin paikkoihin jyrkänteiden alle. Pueblo III alkoi noin 1130. Tällöin syntyivät ne meidän tuntemat mehiläiskennomaiset kerrostalot, jotka olivat olleet jopa 6-7 kerroksisia. Pueblojen rinnalla rakennettiin yhä myös vanhanaikaisia asuinkuoppia.
Talojen liittäminen yhteen saattaa johtua puolustautumistarpeesta — monia puebloja onkin kallionjyrkänteen alla ylävällä paikalla. 1100-1200 rakennettiin lähielueille torneja (torreones) kivestä Gallinajoen tähelle. Chacon kanjonissa kukoisti 950-1300 jaa. noin 125 suunniteltua pientä kaupunkia, joita yhdistivät tiet. Monet olivat D:n muotoisia kuten Pueblo Bonito, jossa oli 800 huonetta ja 1200 asukasta. Tämä pueblo oli alaltaan yli hehtaarin.
Noin vuonna 1200 suuri osa puebloista autioitui, syyksi on arveltu vihollisen hyökkäystä tai ilmaston kuivumisesta johtuvaa eroosiota. Näihin aikoihin noin 1150 jaa alkoi Amerikassa laaja kuivuus, jonka arvellaan autioittaneen Etelä-Amerikan Tiwanakunkin. Huomaa että samoihin aikoihin Mesoamerikassa tapahtui voimakkaita muutoksia. Pueblot jatkoivat vielä Rio Granden laaksossa, Pecosissa sekä hopi- ja zuni-alueilla. Tätä sanotaan Pueblo IV-kaudeksi. Noin 1700-luvulla mm Comanchet hyökkäoöivät puebloalueille.
[muokkaa] Pueblosanastoa
- Kiva, pyöreä seremoniahuone.
[muokkaa] Pueblokaudet eli Pecosin luokitus
Pecosin luokitus jakaa Anasazi-pueblokulttuurin kehityksen eri vaiheisiin.
| Kausi | Milloin oli | muuta |
|---|---|---|
| Arkaainen | >8000-1200 eaa. 1500-1000 eaa. | "Korintekijä I", vuodenaikojen mukaan liikkuvia metsästäjä-keräilijöitä, jotka asuivat luultavasto kotamaisissa taloissa. |
| Varhainen korintekijä II | n. 1200 eaa. - 50 jaa. | "IIa", Asutusta luolissa ja leireissä vuodenaikojen mukaan, maissi , jauhinkiviä, ei keramiikkaa. |
| Myöhäinen korintekijä II | 50 jaa. - 500 jaa. | "IIb", varastokoreja ja osittain maahan kaivettuja taloja (engl. pithouse).
Merkkejä johdosta ja uskonnon harjoittamasta ihmisten ohjailusta, shamanistinen kultti, kivipiirroksia ja muuta kivitaidetta. |
| Korintekijä III | n. 500 jaa. - 750 jaa. | Maanviljelykyliä, joissa puoliksi maanalaisia pyöreitä taloja, joitain taloja kokonaan pinnalla.
Jonkin verran mustavalkoista maalattua keramiikkaa. Papujen viljely alkaa (Keski-Amerikan vaikutusta). Keihäslinko, atlatl, korvautui jousella ja nuolella. |
| Pueblo I | n. 750 - 900 jaa. | Taloja pinnalla, kasvava väestötiheys ja pueblojen koko sekä organisaatio. Varastotaloja pinnalla, asuintaloja ja/tai seremoniataloja puoliksi maan alla, syvemmällä kuin korintekijäiden talot.
Joillain alueilla suuria puebloja, esim Doloresin laaksossa. Kastelukanavia ja veden varastointia. Suuria kyliä ja kivoja, kokoushuonaita, joiden koko jopa 20 m. |
| Pueblo II | n. 900 - 1150 jaa. | Chacon kanjonissa asui 1500-5000 ihmistä. Chacon vailutus levisi laajalle. Leveitä teitä. Chacon kanjonin ympärillä vakiokaavan mukaan suunniteltuja asutuskeksuksia. |
| Pueblo III | n. 1150 - 1350 jaa. | Joillain alueilla suuria puebloja, joillain pieniä kyliä. Kallionjyrkänneasumuksia, joissa pyöreitä torneja. Ero Hohokamin ja pueblon välillä hämärtyi. noin 1300 mnet neljän nurkan alueen kylät hylättiin. |
| Pueblo IV | n. 1350 - 1600 jaa. | Suuria, keskusaukion ympäröimiä puebloja, sosiaalisia konflikteja. |
| Pueblo V | n. 1600 jaa. - nyt | (Historiallinen pueblo) |
[muokkaa] Pueblo-kulttuurin asuinpaikkoja
Chaco oli pueblokulttuurin keskusalue ennen vuotta 1300. Muutamia keskusalueen paikkoja:
- Penasco Blanco
- Casa Chiquita
- Nuevo or New Alto
- Pueblo Alto
- Kin Kletso
- Pueblo del Arroyo
- Pueblo Bonito
- Chetro Ketl
- Casa Rinconada, the Great Kiva
- Tsin Kletzin
- Hungo Pavi
- Kin Nahasbas
- Una Vida
- Wijiji
Chacosta pohjoiseen:
Salmon Ruin ja Aztec Ruins, ovat Farmingtonin lähellä New Mexicon osavaltiossa. 100 km Chaco Canyonista etelään on pueblojen ryhmittymä, joista suurin "talo" on Kin Nizhoni.
[muokkaa] Katso myös
- Esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit
- Pohjois-Amerikan intiaanikulttuurit
- Hohokamin kulttuuri
- Mogollonin kulttuuri
- Cochisen kulttuuri
