Puolikulttuurimaisema
Wikipedia
Puolikultturimaisema on jo poisjääneen maankäyttötavan synnyttämä, luonnon ja ihmisen yhteisvaikutuksesta muodostunut maisematyyppi, kuten esimerkiksi kaskimaisema, hakamaa tai lehtoniitty. Aikaisemmin avoimina ja valoisina pysyneet puolikulttuurimaisemat eli -biotoopit kasvavat helposti umpeen ja metsittyvät, ellei niitä hoideta. Hoitotapoja ovat karjanlaidunnuksen lisäksi raivaukset ja niitto.
[muokkaa] Puolikulttuuribiotoopit
- Lehtoniityt:
Lehtoniittytaloutta on ollut maamme lounaisosissa, saaristossa ja Ahvenanmaalla. Lehtoniitty muodostui puu- ja pensasryhmistä sekä niiden välisistä runsalajisista niityistä.
- Hakamaat:
- Hakamaametsät: Hakamaametsät ovat valoisia ja syntyneet yleensä tavalliselle metsämaalle siellä tapahtuneen laidunnuksen seurauksena. Karja on voinut aiheuttaa vaurioita puustolle. Puut ovat usein karjan pureksimia ja runsasoksaisia ja epämuotoisia. Hakamaametsissä on monia vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja.
- Hakamaat on yleensä runsakasvuiselle metsä- tai niittymaalle erikseen aidattuna olleita alueita. Ne on valoisia, koivuvaltaisian, katajia tai muita pistäviä pensaita kasvavia alueita. Niiden ruoho- ja heinäkasvillisuus on hyvin kehittynyt.
- Niityt:
- Ketoniityt ovat monesti alun perin luontaisia, kuivien paikkojen pienialaisia niitysirpaleita, joita laidunnus on laajentanut.
- Ahoniityt ovat syntyneet kaskeamisen seurauksena, kun muutamaan kertaan viljelty kaskipelto on ollut sen jälkeen laitumena.
- Nurminiityt ovat hikeviä tai kuivanpuoleiisa kovanmaan niityjä.
- Tulvaniityt jokivarsilla ovat osittain luonnollisia, mutta osittain ihmisen laajentamia.
- Niittyrannat ovat vesistön rantoja, joita on pitkään laidunnettu.
[muokkaa] Lähteet
- Haapanen A., Mikkola P. & Tenovuo R. (1977): Luonto ja luonnonsuojelu, s. 353. Otava. ISBN 951-1-04400-1.
- Ruuhijärvi R. & Häyrinen U.: Ympäristönsuojelu 2. 1984, s. 97-99. Kirjayhtymä. ISBN 951-26-2288-2.
