Röllipuku
Wikipedia
Röllipuku (myös Ghillie-puku, eng. ghillie suit) on yleensä tarkka-ampujan käyttämä puku jossa on kiinni juuttinaruja ja suikaleita naamioimisen parantamiseksi. Röllipuvun pohjana on yleensä tavallinen maastopuku johon on ommeltu verkko kiinni ja verkkoon on solmittu juuttisuikaleita ja naruja, jonka tuloksena on tuuhea hyvin maastoon sulautuva ”karvakasa”. Tavanomaisesti pukuun kiinnitetään lisäksi vielä toiminta-alueelta kerättyä kasvi- ja maa-ainesta, jotta maastoon sulautuminen olisi mahdollisimman tehokasta.
”Ghillie-puku on tarkka-ampujan muotoja rikkova ja hänet täten tehokkaasti naamioiva puku, joka on useimmiten tehty sitomalla värjätystä juutista revittyjä naruja sekä liuskoja maastopukuun. Tämä tekniikka mahdollistaa erittäin hyvin oikeita varjoja luovan kokonaisuuden, joka on tehokas uskottelemaan viholliselle sotilaan olevan ainoastaan normaali luonnon muodostama mätäs, tai parhaimmillaan vain osa peltoa tai muuta vastaavaa aluetta.”
-Tarkka-ampujan käsikirja 2003
[muokkaa] Historia
Röllipuvun kerrotaan syntyneen Skotlannissa 1900-luvulla, jossa sikäläiset riistanvartijat eivät enää sietäneet salametsästystä maillansa ja väijyivät salametsästäjiä peltojen laitamilla röllipuku päällään, toivoen saavansa salametsästäjän kiinni itse teossa.
Sodassa on röllipukuja käytetty jo ensimmäisessä maailmansodassa, tällöin tosin erittäin pienissä määrin, johtuen sotilaiden, eritoten tarkka-ampujien, haluttomuudesta sulautua maastoon. Ensimmäinen tunnettu röllipukua käyttävä sotilasyksikkö oli British Lovat Scouts' Snipers (luutnantti Lovatin perustamat "Britannian tiedustelijat & tarkka-ampujat", perustettu n. vuonna 1899).
Nykyään röllipukua käyttävät käytännössä jokaisen maan asevoimien tarkka-ampujat osana normaalia taisteluvarustustaan.
