Retkeilyalue
Wikipedia
Retkeilyalue on pinta-alaltaan laaja retkeilytarkoituksiin varattu maa-alue. Retkeilyalueita on perustanut varsinkin Metsähallitus valtion maille. Monet kaupungit, kuten Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat perustaneet samantyyppisiä alueita lähinnä virkistys- ja ulkoilualue -nimikkeellä muun muassa Uudellemaalle.
Retkeilyalueella on monipuoliset palvelut retkeilijöille mm. opastauluineen, merkittyine polkuineen, nuotiopaikkoineen, laavuineen ja telttailupaikkoineen.
Retkeilyalue ei ole varsinainen luonnonsuojelualue, vaikka siellä pyritäänkin suojelemaan luonnonkohtieta ja maisemaa liialliselta metsän käsittelyltä.
Valtiolla on lisäksi kymmeniä muita niinsanottuja retkeilyalueita, joita nimitetään myös virkistysalueiksi, mutta varsinaisia valtion retkeilyalueen nimikkeellä olevia on yhdeksän.
[muokkaa] Valtion retkeilyalueet
- Teijo, Perniö, Uusimaa, 23 km².
- Evo, Lammi, Padasjoki, Häme, 47 km².
- Ruunaa, Lieksa, Pohjois-Karjala, 32 km².
- Oulujärvi, Vaala, Kainuu, 78 km².
- Hossa, Suomussalmi, Kainuu, 90 km².
- Kylmäluoma, Taivalkoski, Oulun lääni, 74 km².
- Iso-Syöte, Pudasjärvi, Oulun lääni, 11,5 km².
- Napapiiri, Rovaniemi, Lappi, 30 km².
- Inari, Inari, Lappi, 1215 km² (esitetty retkeilyalueeksi).
[muokkaa] Lähteet
- Metsähallituksen Retkeilyopas. Metsähallitus. 1996.
