Rikosrekisteri

Wikipedia

Rikosrekisteri on poliisin keskusrekisteri, johon merkitään lähinnä vankeuteen tuomittujen tietoja rikoksista. Tietoja käytetään rikosoikeudellisia seuraamuksia varten ja lisäksi henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja arviointia varten.

Rikosrekisteriin tulee merkintä, kun henkilö tuomitaan:

ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen
ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi sakkoon (oheissakkoon), yhdyskuntapalveluun tai valvontaan
yhdyskuntapalveluun
nuorisorangaistukseen tai sen sijasta sakkoon
viralta pantavaksi
jätetään ymmärrystä vailla olevana tuomitsematta

Muista kuin yllä luetelluista sakkorangaistuksista ja sakon muuntorangaistuksista ei tule merkintää rikosrekisteriin. Siviilipalveluslain mukaan tuomituista vankeusrangaistuksista ei tule merkintää rekisteriin. Oikeushenkilölle (yhtiö, säätiö, tms.) määrätystä yhteisösakosta tulee merkintä rikosrekisteriin. Rekisteriin merkitään tietoja sekä Suomen kansalaisista että täällä pysyvästi asuvista ulkomaalaisista. Rekisteriin tulee tieto tuomitun rangaistuksen suorittamisesta ja mahdollista armahtamisesta.

[muokkaa] Merkintöjen poistaminen

Henkilöä koskevat tiedot poistetaan poliisin rekisteristä eri aikoina rangaistuksen ankaruudesta riippuen.

5 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä

ehdollinen vankeus, ehdollisen vankeuden oheissakko, yhdyskuntapalvelu tai valvonta, nuorisorangaistus tai sen sijaan määrätty sakko
viraltapano
yhteisösakko

10 vuoden kuluttua

enintään kahden vuoden ehdoton vankeus
yhdyskuntapalvelurangaistus

20 vuoden kuluttua

yli kahden ja enintään viiden vuoden vankeus
tuomitsematta jättäminen ymmärrystä vailla

Henkilön kuoltua tai täytettyä 90 vuotta

yli viiden vuoden vankeus
viimeistään tällöin poistetaan myös kaikki muut merkinnät

Yksittäistä rangaistusta koskevaa tietoa ei poisteta, jos henkilöstä on rikosrekisterissä sellainen tieto, jota ei edellä olevien päätöskohtaisten sääntöjen mukaan vielä voida poistaa.

Jos henkilö syyllistyy uusiin rikoksiin ennen aiemman rikosrekisterimerkinnän poistumista, kaikki hänestä rekisteröidyt tiedot säilyvät, kunnes ankarimman tuomion päätöskohtainen poistoaika on kulunut umpeen.

[muokkaa] Poliisin rekisterit

Poliisin rekistereistä säädetään laissa poliisin henkilörekistereistähenkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (761/2003) ja asetuksessa poliisin henkilörekistereistä (1116/1995)

Poliisin pitämä poliisiasian tietojärjestelmä ei ole rikosrekisteri. Tähän järjestelmään kirjataan tiedot tapahtuneista rikoksista sekä tehdyistä rikosilmoituksista ja esitutkinnoista. Tallennettaviin tietoihin kuuluvat muun muassa epäiltyjen, todistajien ja asianosaisten henkilötiedot ja asiaan liittyvät seikat. Rekisteriin tallennetaan myös tiedot käytetyistä pakkokeinoista, takavarikoiduista esineistä sekä todistuskappaleista. Järjestelmään tallenetaan myös tiedot kaikista etsintäkuulutetuista, liiketoimintakieltoon määrätyistä sekä lähestymiskiellossa olevista. Rikoksesta epäillyistä järjestelmään tallennetaan sormenjäljet, DNA-tunniste sekä mahdolliset muut tuntomerkit. Tiedot ovat haettavissa virkatehtävien suorittamiseksi tai turvallisuusselvityksien tekemiseksi.

Hallintoasian tietojärjestelmään tallennetaan tiedot kaikista poliisin myöntämistä tai hylkäämistä luvista ja henkilöllisyystodistuksista. Myös ulkomaalaisten passitiedot ja muut vastaavat tiedot tallennetaan tähän järjestelmään. Usein vanhoista rikosasioista tehdään rikosilmoituksia, ja ilmoitusjärjestelmästä voidaan etsiä tietoja asian varmentamiseksi. Jos jutussa ei ole saatu selville epäiltyä, poistuu rikosilmoitus järjestelmästä vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta. Muut poistuvat usein kahden, useimmiten viiden vuoden kuluttua.

Epäiltyjen tietojärjestelmä sisältää tietoja henkilöistä, joiden epäillään syyllistyneen tai saattavan syyllistyä huumausaineen käyttörikokseen tai rikokseen, josta voi seurata vankeutta. Henkilöstä tallennetaan rikostutkimus- tai rikostiedustelutiedot sekä henkilötiedot. Järjestelmää saavat käyttää vain rikostutkijat.

Suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä sisältää tiedot tehdyistä turvallisuusselvityksistä sekä "tietoja, joita on tarpeen käsitellä oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta vaarantavien hankkeiden tai rikosten estämiseksi tai selvittämiseksi."

Poliisi saa tietoja rekisteriinsä verkkoyhteyden avulla oikeushallinnolta, väestörekisterikeskukselta, patentti- ja rekisterihallitukselta, ajoneuvohallintokeskukselta sekä useilta muilta viranomaisilta. Rekisteritietoja saa käyttää siihen tarkoitukseen, jota varten ne on järjestelmään tallennettu. Muita hyväksyttäviä käyttötarkoituksia ovat

valtion turvallisuuden varmistaminen
välittömän henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran taikka huomattavan omaisuusvahingon torjuminen
sellaisen rikoksen ennalta estäminen tai selvittäminen, josta saattaa seurata vankeutta
henkilöllisyyden selvittäminen suoritettaessa sellaista poliisin yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista
päätös tai lausunto luvan myöntämisestä tai voimassaolosta, jos luvan myöntämisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädetty luvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja (eräin rajoituksin)
poliisin tutkimus-, koulutus- ja suunnittelutoiminta

Muille viranomaisille lähetetään tietoja niiden tehtävien suorittamiseksi. Tietoja saavat omaan alaansa liittyvissä asioissa muun muassa Puolustusvoimat, tulli, rajavartiolaitos, ulkomaalaisviranomaiset, ajoneuvohallintokeskus ja haastemiehet.

Laajassa ja perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä Suojelupoliisi tai puolustusvoimat tarkastavat muun muassa kaikki poliisin tietorekisterit. Suppeassa selvityksessä tarkastetaan vain poliisiasian tietojärjestelmä.

Vanhat tiedot poistetaan eri järjestelmistä vaihtelevasti. Useimmat tiedot poistuvat alle kahdessa tai viidessä vuodessa merkitsemisestä tai asian päättymisestä. Poikkeuksen muodostavat vankeusrangaistukset, jotka poistuvat samaan tapaan kuin rikosrekisteristä. Sakot poistetaan rekisteristä viiden vuoden kuluttua tuomiosta. DNA-tunnisteet poistetaan vuoden kuluttua siitä, kun on rekisteröidyn syyttömyys epäiltyyn rikokseen on todettu. Epäiltyjen tietojärjestelmästä tiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua viimeisestä merkinnästä. Suojelupoliisin järjestelmästä tiedot poistetaan 25 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.

Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen Europol-yhteistyössä tietoja voidaan luovuttaa ulkomaille samoin perustein kuin kotimaassa. Interpol-yhteistyössä luovuttamissäännökset ovat hieman tiukemmat.