Ruotsalainen vasemmisto
Wikipedia
Svensk Vänster (SV) (suom. Ruotsalainen Vasemmisto) oli Ruotsalaisen Kansanpuolueen (RKP) sisäinen ryhmittymä, joka syntyi puolueen sisälle itsenäistymisen yhteydessä valtiomuotokysymyksen johdosta. Svensk Vänster tuli silloin nimeksi siivelle, sittemmin erilliselle puolueelle, joka kannatti tasavaltaista valtiomuotoa RKP:n valtaenemmistön kannattaessa monarkiaa. Ryhmää on silti luonnehdittu lähinnä konservatiiviseksi.
Vuoden 1919 vaaleissa SV sai lävitse kaksi kansanedustajaa, professori Georg von Wendtin Vaasan vaalipiiristä (eduskunnassa 1919-22) ja fil.tri Georg Schauman Uudenmaan vaalipiiristä (1919-30). Vuonna 1926 eduskuntaan nousi RKP:n kanssa tehdyn vaaliliiton varamiehenä toiseksi SV:n kansanedustajaksi Uudeltamaalta rehtori Maximilian Sergelius (eduskunnassa 1926-39 ja 1945-48), joka siis 1927 vaaleista alkaen onnistui lukuisia kertoja uusimaan paikkansa.
1920- ja 1930-luvuilla SV toimi käytännössä RKP:n erilliseksi järjestäytyneenä siipenä, ei täysin itsenäisenä puolueena.
Kun 1930-luvulla monarkia-tasavalta-vastakkainasettelulla ei enää ollut merkitystä, Svensk Vänster toisaalta aatteellisten erojen vähentyessä lähentyi RKP:n pääjoukkoja ja toisaalta etsi itselleen omaa profiilia. Siihen mennessä SV:hen oli ryhmittynyt uuttakin väkeä, alkuperäisten tasavaltalaisten lisäksi ja jopa korvikkeeksi.
1930- ja 1940-luvuilla SV pyrki aika ajoin irrottautumaan RKP:stä. Vuosien 1939 ja 1945 eduskuntavaaleihin Svensk Vänster lähti itsenäisenä saaden 5 980 (0,46%) ja 8 192 (0,48%, 1 paikka) ääntä.
