Sammalet
Wikipedia
| Sammalet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 Karhunsammal (Polytrichum sp.) |
||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Alakaaret | ||||||
|
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikunnan toinen alakunta putkilokasvien ohella. Sammalten alakunnassa on yksi kaari: sammalet (Bryophyta). Sammalet jaetaan kolmeen alakaareen (joskus myös luokkaan tulkinnasta riippuen):
- Anthocerophytina – sarvisammalet
- Hepatophytina – maksasammalet
- Bryophytina (Musci) – lehtisammalet
Sammalet ovat juurettomia, pieniä itiökasveja, joilla on hyvin pienet lehdet tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan. Sammalet kasvavat tiheinä yhdyskuntina, pehmeinä sammalmattoina yleensä maassa, puunrungolla, kivellä tai kannolla. Yleensä sammalet kasvavat paikoilla, joissa muut kasvit eivät menesty, kuten synkän metsän pohjalla, jossa ei ole riittävästi valoa muille kasveille, tai kiven- tai kallionpinnalla, jossa ei ole juurikaan ravinteita. Sammalia kasvaa myös suolla, jossa ne ovat olennainen osa muiden kasvien kasvualustaa ja vetisen maaperän rakennetta. Suon sammalista muodostuu ajan myötä turvetta, kun sammalet kasvavat ylöspäin jättäen vanhemmat osat allensa.
Sammalesta nousee joskus pieniä itiöpesäkkeitä ohuen varren varassa. Sammal ei kuki, joten itiöiden levitys on niiden lisääntymis- ja leviämiskeino. Sammalet ovat ainoita itiökasveja sanikkaisten ohella ja kaikista kasveista alkeellisimpia, ellei lasketa mukaan viherleviä.
Suomesta tunnetaan 656 lehtisammallajia, 219 maksasammallajia ja kaksi sarvisammallajia.
