Samojedikielet
Wikipedia
Samojedikielet ovat uralilaisten kielten toinen päähaara. Samojedikieliä puhuu noin 30 000 ihmistä Pohjois-Venäjällä Uralin molemmin puolin viidellä eri maantieteellisellä alueella: Nenetsiassa, Hanti-Mansiassa, Jamalo-Nenetsiassa, Taimyriassa sekä Kuolan niemimaan itäosassa.
[muokkaa] Luokittelu
Samojedikielet jaetaan pohjois- ja eteläsamojedilaisiin kieliin. Sulkeissa on mainittu aiemmin käytetty nimitys.
Pohjoissamojedilaiset kielet
Eteläsamojedilaiset kielet
Toisinaan omiksi kielikseen luettavat koibaali, karagassi ja taigi ovat kamassin ja matorin murteita.
[muokkaa] Levinneisyys
Nenetsi jakautuu kahteen murteeseen: tundranenetsiin ja metsänenetsiin. Tundranenetsiä puhutaan laajalla aluella Nenetsiassa, Jamalo-Nenetsiassa ja Taimyriassa, mutta metsänenetsiä puhutaan vain Hanti-Mansiassa. Enetsiä puhutaan Taimyriassa Jenisei-joen alajuoksulla. Nganasania puhutaan Taimyriassa koko Taimyrin niemimaan alueella. Juratsi on läheistä sukua nenetsille ja se on sammunut 1800-luvulla.
Selkuppia puhutaan etelämpänä kuin muita samojedikieliä. Suurin osa selkupin puhujista asuu Jamalo-Nenetsiassa, Obin ja Jenisein varrella sisämaassa. Selkuppi on ainut elossa oleva eteläsamojedilainen kieli, sillä Sajan-vuoriston alueella puhutut kamassi ja matori ovat sammuneet - matori jo 1800-luvulla ja kamassi vuonna 1989.
[muokkaa] Puhujamäärät
Alla olevassa taulukossa olevat puhujamäärät perustuvat Neuvostoliiton väestönlaskennassa ilmoitettuihin tietoihin vuonna 1989.
Kieli | Väestö | Äidinkieli | Toinen kieli | Yhteensä |
---|---|---|---|---|
Enetsi | 209 | 95 | 15 | 110 |
Kamassi | 1 | 1 | 0 | 1 |
Nenetsi | 34 665 | 26 730 | 543 | 27 273 |
Nganasani | 1 278 | 1 063 | 33 | 1 096 |
Selkuppi | 3 612 | 1 721 | 96 | 1 817 |
Yhteensä | 41 754 | 29 610 | 687 | 30 288 |