Sananlasku
Wikipedia
Sananlaskut ovat lyhyitä, usein vertauskuvalliseen muotoon puettuja mietelauseita ja elämänohjeita, jotka leviävät suullisesti kansan keskuudessa.
Valtaosa sananlaskujen luojista on tuntemattomia, koska sananlaskut edustavat kansanperinnettä. Sananlaskun vastine kirjallisuudessa on aforismi.
Sananlaskuissa korostetaan yleensä perinteisiä hyveitä, kuten oikeudenmukaisuutta, maltillisuutta, rehellisyyttä ja järkeä.
[muokkaa] Tunnettuja sananlaskuja
- Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
- Oppia ikä kaikki.
- Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
- Se joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa.
- Ei oppi ojaan kaada.
- Yksi mätä omena pilaa koko korin.
- Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.
- Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
- Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.
- Aika parantaa haavat.
- Ei kahta kolmannetta.
- Niin makaa kuin petaa.
- Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
- Tyhjä säkki ei pysy seisaallaan.
- Lopussa kiitos seisoo.
- Rohkea rokan syö.
- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
- Ei savua ilman tulta.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Lönnrot, Elias: Suomen kansan sanalaskuja (1842)
- Koskimies, A.V.: Kokoelma Suomen kansan sanalaskuja (1906)
- Raamatun sananlaskukirja
