Sonderkommando Nord
Wikipedia
Sonderkommando Nord oli saksalaisten perustama Suomessa toimiva salainen vastarintajärjestö, jonka tarkoituksena oli tiedustella Saksan lukuun Suomessa ja tarvittaessa tukea mahdollista taistelua Neuvostoliittoa vastaan, mikäli se miehittäisi Suomen 1944 aselevon ja Moskovan välirauhan jälkeen.
Sonderkommando Nordia johti Sicherheitsdienstin (SD:n) Sturmbannfuhrer (SS:n majuria vastaava arvo) Alarik Bross, fregattikapteeni (komentaja; everstiluutnanttia vastaava arvo Saksan laivastossa) Alexander Cellarius ja Aarne Runolinna Saksan laivaston hallussaan pitämässä Heringsdorfissa.
Suomen päässä toimintaa johtivat everstiluutnantti Johan Fabritius, filosofian tohtori Vilho Helanen, luutnantti Seppo Heikkilä, insinööri Kari Sundholm ja toimittaja Karl Jansson, joka koordinoi toimintaa Kristiinan kaupunginhotellista.
Organisatorisesti Suomi oli jaettu piireihin ja järjestöllä oli valtakunnallinen radioverkko yhteydenpitoa varten, jota johti Helsingissä tanskalainen Thoralf Kyrre.
Järjestö auttoi suomalaisia upseereita pakenemaan Ruotsiin ja piti satamanaan Blaxnäsiä. Toisaalta vuoden 1945 alkupuolella muutamia Saksassa agenttikoulutuksen saaneita suomalaisia ehdittiin palauttaa lentokoneella Suomeen ja järjestö auttoi heitä siirtymään asemapaikoilleen sekä radioimaan tietoja Saksaan.
Kuuluisin sonderkommandolainen oli Lauri Törni, jonka Sonderkommando Nord järjesti Saksaan saamaan sotilaskoulutusta tammikuussa 1945, mistä hän siirtyi Norjaan Sonderkommando Nordin toiminnan siirtymisen myötä ja oli koulutuksessa Saksan antautumiseen saakka.
Tästä Törni sai vankeutta, menetti kansalaisluottamuksensa määräajaksi sekä samalla kapteenin arvon.
