Spektroliitti
Wikipedia
Spektroliitti on mineraali, joka on labradoriitti-maasalvän omalaatuinen muoto. Spektroliitti nimitystä käytetään myös Spektroliitista koostuvasta kivestä. Se on kaunis, kova ja harvinainen maasälpä-kivilaji. Spektroliitissa näkyvät sateenkaaren värit. Se on Suomen tärkein korukivi. Spektroliittia käytetään koruissa ja muissa pienissä esineissä, kuten rannekellojen kellotauluina.
Spektroliittia esiintyy Kaakkois-Suomessa Ylämaan kunnan alueella. Ylämaan labradoriitissa värit ovat poikkeuksellisen voimakkaat.
Ylämaan spektroliitin löysi vänrikki Pekka Laitakari kesällä 1940, kun Ylämaan Ylijärvellä rakennettiin Salpalinjan panssariesteitä. Hänen isänsä geologi Aarne Laitakari oli aiemmin etsinyt spektroliitin emäkalliota vuosien ajan Kaakkois-Suomesta.
Spektroliitti on Etelä-Karjalan maakuntakivi. Maakuntakivet valittiin vuonna 1998 kansanäänestyksellä, jonka järjestivät GTK ja Suomen Matkailuliitto. [1]
Ammattipiireissä spektroliittiä kutsutaan "spekuksi".
[muokkaa] Ominaisuuksia
Kemiallinen koostumus: Na(AlSi3O8)Ca(A12Si208) eli natrium-kalsium-alumiinisilikaatti
Mohsin kovuus 6.0 - 6.5
Valon taitto 1.560 - 1.568
Ominaispaino (tiheys) 2.69 2.70
Kahtaistaitto + 0.0008
[muokkaa] Linkkejä
[muokkaa] Lähteet
- Etelä-Saimaa-lehti 31.12.2006, "Ylämaan spektroliitti sädehtii"
