Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Tähtipopulaatio – Wikipedia

Tähtipopulaatio

Wikipedia

Tähdet jaetaan niiden iän mukaan tähtipopulaatioihin. Luokittelu perustuu etupäässä tähden metallipitoisuuteen eli heliumia raskaampien alkuaineiden suhteelliseen osuuteen sekä siihen, millaiseilla radoilla tähdet galaksissa kiertävät. Tähden populaation ratkaisee ennen kaikkea se, missä vaiheessa maailmankaikkeuden kehitystä tähti on syntynyt. Näin yksittäinen tähti kuuluu samaan populaatioon koko elinkaarensa ajan. Vaikka populaatiojako esitetään perinteisesti kaksiosaisena, Pop I ja Pop II muuttuvat toisikseen ilman selvää rajaa aliluokitustensa kautta.

[muokkaa] Populaatio I

Populaatio I on ryhmä, johon kuuluu lähinnä galaksien spiraalihaaroissa ja avoimissa tähtijoukoissa olevia tähtiä. Tähän populaatioon kuuluvien tähtien metallipitoisuus on korkea (2 – 4%), mikä johtuu aikaisempien tähtisukupolvien tuottamista raskaista alkuaineista, jotka ovat olleet saatavilla kun nämä tähdet ovat muodostuneet. Populaatio I:n tähdet liikkuvat galaksin keskustan ympäri lähes ympyrämäisillä radoilla ja galaksin kiekon tasossa. Aurinko muiden Linnunradan kiekon tähtien tapaan kuuluu Populaatio I:een.

Populaatio I voidaan jakaa kolmeen aliluokkaan.

[muokkaa] Populaatio II

Populaatio II:een kuuluvat vanhat, usein punertavat tähdet, joiden metallipitoisuus on alhainen (tyypillisesti alle 10 prosenttia Auringon metallipitoisuudesta). Populaatio II:a tavataan pallomaisissa tähtijoukoissa ja galaksien keskuspullistumissa. Nämä osat usein näkyvätkin muita galaksin osia kellertävämpinä. Muuttuvista tähdistä RR Lyrae ja W Virginis -tähdet ovat tyypillisiä populaatio II:n edustejia. Populaatio II:n tähtien radat galaksin keskustan ympäri ovat yleensä hyvin soikeita ja eikä ratataso ole kytköksissä galaksin kiekon tasoon.

Populaatio II voidaan jakaa kahteen aliluokkaan.

  • Halopopulaatio: Pallomaisten tähtijoukkojen tähdet. RR Lyr -muuttujat.
  • Välipopulaatio: Pitkäperiodiset muuttujat.

[muokkaa] Populaatio III

On perusteltua oletettaa, maailmankaikkeuden ensimmäiset tähdet muodostavat oman ryhmänsä, Populaatio III:n. Tähän populaatioon kuuluvat tähdet ovat nykyään jo tuhoutuneet, mutta tutkimalla hyvin kaukaisia galakseja, on mahdollista nähdä näistä tähdistä lähtenyttä valoa. Populaatio III:n tähtiä ei ole varmuudella löydetty, oletettavasti siksi, että nämä tähdet olivat hyvin lyhytikäisiä jättiläistähtiä. Näiden tähtien metallipitoisuus olisi alle -6 eli metalleja olisi alle miljoonasosa Auringon metallipitoisuudesta. Tämä on luonnollisesti seurausta siitä, että näiden tähtien muodostuessa käytettävissä on ollut vain alkuräjähdyksen tuottamia aineita.

HE0107-5240-nimisen tähden etäisyys on 36 000 valovuotta. Tähden massa on 80% Auringon massasta ja metallipitoisuus 1/200000 Auringon metallipitoisuudesta. Joissakin yhteyksissä on arveltu tähden olevan 14 miljardia vuotta vanha Populaatio III:n tähti. HE1327-2326:n metallipitoisuus [Fe/H] = -5.6 eli tähden metallipitoisuus on 1/300000 Auringon metallipitoisuudesta.

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu