Tajunnanvirta
Wikipedia
Tajunnanvirta tarkoittaa psykologiassa henkilön kokemusten, aistihavaintojen, muistojen, mielleyhtymien jne. muodostamaa aikajatkumoa, joka on subjektiivinen ja etenee niin kauan kuin henkilö on tajuissaan.
Kirjallisuudessa tajunnanvirta tai tajunnanvirtatekniikka tarkoittaa metodia tai metodeita, joilla ihmisen tajunnanvirtaa pyritään kuvaamaan, eli luomaan lukijalle kokemus jonkun henkilön sisäisestä maailmasta. Tajunnanvirtatekniikka kytkeytyy vahvasti 1900-luvun modernistiseen liikkeeseen, ja sitä käyttivät mm. James Joyce, Virginia Woolf ja William Faulkner. Tunnetuimpia tajunnanvirtatekniikalla tehtyjä kirjoja on James Joycen Odysseus.
Kerrontatekniikkana tajunnanvirta on erikoistapaus sisäisestä monologista (käsitteitä käytetään myös synonyymeinä), mutta siinä missä yleinen sisäinen monologi esittelee loogisesti etenevän ja yleensä täydellisistä lauseista koostuvan ajatusketjun, on tajunnanvirta jäsentymättömämpää ja saattaa koostua irrallisista sanoista ja kieliopin rikkovista, esimerkiksi keskenkatkeavista, lauseista. Voidaan ajatella, että sisäinen monologi kuvaa ihmisen tietoista mielikuvaa sisäisestä maailmastaan, kun taas tajunnanvirta pyrkii kuvaamaan sisäistä maailmaa matalammalla, esitietoisella tasolla.