Telomeeri
Wikipedia
Telomeeri on eukaryoottisilla eli aitotumallisilla soluilla esiintyvä DNA-jakso kromosomien päässä. Se koostuu toistuvista yksiköistä, esimerkiksi ihmisellä telomeeri koostuu TTAGGG-sekvenssistä (5′-3′-suuntaan) ja on 3 000–20 000 emäsparia pitkä.
Telomeerit muodostavat kromosomin päähän silmukoita, jotka estävät kromosomien päitä liittymästä toisiinsa. Silmukka muodostuu telomeerin päässä olevasta yksijuosteisesta osasta, joka hybridisoituu telomeerin keskellä olevan vastinjakson kanssa. Reaktio on entsyymin katalysoima ja sama katalyytti yhdessä muiden proteiinien kanssa muodostaa kompleksin, joka stabiloi silmukan.
Telomeerien merkitys tulee esiin solunjakautumisessa. DNA:ta monistavan DNA-polymeraasin toiminta päättyy muutama sata emästä ennen kromosomin päätä. Tämä johtaisi nopeasti geneettisen tiedon katoamiseen, jos telomeraasit eivät suojaisi kromosomien päitä. Prokaryoottisilla eli esitumallisilla eliöillä kromosomit ovat sirkulaarisia eikä niillä siksi ole telomeerejä. Telomeraasi-entsyymit ovat telomeereja pidentäviä entsyymeitä. Useimmissa monisoluisissa eukaryooteissa telomeraasi on aktiivinen vain sukulinjan soluissa.
Jos telomeerit tulevat liian lyhyiksi, ne eivät enää muodosta silmukoita, jolloin kromosomit voivat yhtyä. Normaalit solut eivät pysty korjaamaan virhettä ja ne saattavat ajautua apoptoosiin.
Telomeerien lyhentymisellä uskotaan olevan yhteys vanhenemiseen ja syöpien syntyyn. Esimerkiksi moniin ikääntymiseen liittyvien sairauksien yhteydessä esiintyy lyhentyneitä telomeereja.
