Tervakoski
Wikipedia
Tervakoski on kylä Janakkalan kunnassa ja samalla sen toinen kylätaajama Turengin ohella. Kylässä on noin 4753 asukasta vuonna 2004. Kylä on muuttovoittoinen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Tervakosken historia alkaa jo keski-ajalta. Sijaitsihan paikka Alasjärvestä Kernaalanjärveen laskevan joen siinä olevan kosken kohdalla. Nämä olivat oleelliset tekijät määrittelemään eteläisen Janakkalan kehitystä. Koski oli hyvä myllynpaikka ja sellainen paikalla on ollut jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Parhaimmillaan koskessa jauhoi viljaa alueen talonpojille kolmekin myllyä. Myllyt olivat maatalousyhteiskunnalle ratkaisevia toimintokeskuksia ja niiden omistusoikeudet olivat usein suurten kiistojenkin aiheita. Vuonna 1720 kosken rannalle rakennettiin 2-raaminen saha hyödyntämään alueen metsävaroja. Näin Tervakoski on ollut hämäläinen teollisuuskeskus jo viitisensataa vuotta.
Kylä on ollut olemassa jos keskiajalta lähtien. Kylän muodostivat kosken rantatilat Hovilan ratsutila ja Talolan rälssitila, jotka olivat myllyjen ansiosta alueen kantatiloja. Samasta syystä niistä tuli myös säätyläistiloja ja sen jälkeen ns. parempien ihmisten asuminen Tervakoskella on sävyttänyt kylän elämää aina nykyisyyteen saakka. Talola, joka oli kirkontila, joutui Kustaa Vaasan reformin yhteydessä valtiolle ja lahjoitettiin Juhana III:n aviottomalle tyttärelle Sofia Gyllenhielmille, jonka jälkeen se siirtyi suvussa perintönä. Nimismies G. G. Nordenswan osti tilan 1799.
[muokkaa] Tervakosken paperitehdas
Nordenswan kasvatti tilakokoa ja osti 1805 Hovilan ratsutilan ja Punganmaan verotilan Napialasta. Näin syntyi varsinainen Tervakosken kartano. Tervakoskeen liitettiin vielä myöhemmin 1870-luvulla Tuomolan rälssitila Vähikkälästä ja Toivan tila sekä 1920-luvulla Kuosarin ratsutila. Kun paperitehdas perustettiin kosken rannalle 1818, niin on tämän tehtaan omistussuhteet määritelleet myös Tervakosken kylän omistussuhteita. Tehtaan perustamisesta lähtien onkin tehdas ja kylän kulkeneet yhtä käymäjalkaa.
Kun G. G: Nordenswan 1818 sai keisarillisen privilegion paperitehtaan perustamiselle, niin oli alussa 2-valssinen laitos, mutta jo 1839 se laajennettiin 5-valssiseksi. Tehdas ja kartano siirtyivät kamarikirjuri Georg Nordenswanille 1840 ja 1850 hän muodosti yhtiön Otto Meurmanin ja Bengt Carl Steniuksen kanssa. Tässä tilanteessa tehdas päätettiin muuttaa koneelliseksi paperitehtaaksi, suunnitelma toteutui kuitenkin vasta 1853.
Helsinkiläiset kauppiaat A. F. Wasenius ja J. L. Borgström ostivat tehtaan 1856. Heidän aikanaan 1863 tehdas paloi ja jälleen oli myös muutosten aika ja yritys muuttui osakeyhtiöksi. Tämän jälkeen tehtaan osakkeita ovat enemmässä määrin omistanut mm. Suomen Pankki, joka käytti tehtaan tekemää paperia markkamääräisten seteliensä painamiseen. Stora Enson omistuksen jälkeen tehdas on kuulunut itävaltalaiselle Trierenberg Groupille, ja siellä toimii viisi erikoispaperikonetta, jotka tuottavat vuosittain n. 110,000 erilaisia hienopaperituotteita.
Tervakosken paperikoneet:
- PK1, poistettu, toiminnassa vuosina 1853-?
- PK2, koepaperikone, käynnistysvuosi ?
- PK3, toiminnassa, käynnistysvuosi 1905, Suomen vanhin tuotantokäytössä oleva paperikone
- PK4, toiminnassa, käynnistysvuosi 1934
- PK5, poistettu vuonna 1985
- PK6, poistettu vuonnna ?
- PK7, poistettu vuonna ?
- PK8, toiminnassa, käynnistysvuosi 1954
- PK9, poistettu vuonna ?
- PK10, poistettu vuonna ?
- PK11, toiminnassa, käynnistysvuosi 1967
- PK12, toiminnassa, käynnistysvuosi 1975
[muokkaa] Uusi elämä
Tervakosken kylätaajaman kohtalo oli vaakalaudalla 1980-luvulla kun saneeraukseet koettelivat kannattamatonta tehdasta. Kyläyhteisön elämän uutta piristysruisketta merkitsi moottoritien valmistumien 1990-luvun puolivälissä Helsingistä Hämeenlinnaan. Reilusti vajaan tunnin ajomatka on houkutellut varsinkin lapsiperheitä muuttamaan omakotitaloon Tervakoskelle, jossa kunnan palveluista löytyvät niin päiväkodit, kirjastot, terveyskeskukset kuin koulutkin aina lukioon saakka. Tervakoski Oy:n aikanaan rakentamat palvelut, kuten uimahalli, ovat siirtyneet kunnan omistukseen ja näin kylätaajaman palvelurakenne on suhteellisen hyvä.
[muokkaa] Puuhamaa
Tervakosken tunnetuin kohde lienee kuitenkin lapsille tarkoitettu Puuhamaa, touhupuisto, jossa lapset viettävät helposti koko päivän. Parhaina kesäpäivinä siellä puuhaa tosissaan noin 5000 lasta. Puuhamaa työllistää kesäisin nuoria työntekijöitä.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Annala V.; Palanen Tervakosken kulttuurihistoriaa. Tervakosken klubi 1886―1964. Hämeenlinna 1946.
- Annala V.; Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950
- Koskinen Tarmo; Tehdasyhteisö. Tutkimus tehtaan ja kylän muotoutumisesta tehdasyhteisöksi, kudelman säilymisestä ja purkautumisesta. Vaasan korkeakoulun julkaisuja. Tutkimuksia n:o 123. 1987
- Koskinen Tarmo; Elämää yhteisössä. Muistijälkiä, ihmisääniä ja joukkosydämen lyöntejä tehdasyhteisön rakentumisen ja rapautumisen kausilta. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia n:o 176. 1993.
