Timur Lenk
Wikipedia
Timur Lenk (s. 1336, Shahr-e-Sabz - k. 14. helmikuuta 1405) (tunnetaan myös nimillä Temur, Taimur, Tamerlane, Tamburlaine tai Timur i Leng (Taimur-e-Lang), joka tarkoittaa Timur Rampaa, koska hänen vasen jalkansa oli rampautunut taistelussa) oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa. Timur merkitsee tšagatain kielessä rautaa. Timur Lenk perusti timuridien dynastian.
Timur Lenk syntyi Shahr-e-Sabzissa (Kesh), joka sijaitsee noin 80 kilometriä etelään Samarkandista nykyisessä Uzbekistanissa. Timur perusteli valtaannousuaan väittämillään sukujuurilla Tšingis-kaaniin. Ajatus perustui siihen, että Timurin isä oli päällikkö turkkilaisklaanissa, joka johti sukujuurensa mongolijohtaja Qarachar Barlasiin. Timur oli isänsä tapaan suufi-vaikutteinen muslimi. Timurin isä oli vetäytynyt luostariin sanoen "maailma on vain kaunis vaasi täynnä skorpioneja", mutta Timur ei seurannut isäänsä.
Noin vuodesta 1358 eteenpäin Timur tuli tunnetuksi sotilasjohtajana. Hän osallistui Tšagatain kaanikunnan sotaan Transoksaniassa ja nousi lopulta vuonna 1369 käytännössä tämän Mongolivaltakunnan seuraajavaltion johtajaksi, joskin muodollisesti oli kaanin alaisena emiirinä. Timur perusti pääkaupunkinsa Samarkandiin ja seuraavat 35 vuotta hän vietti lukuisissa sodissa. Valloitukset lännessä ja luoteessa veivät hänen valtakuntansa rajat Ural- ja Volga-jokien luokse, etelässä ja lounaassa ne sisälsivät lähes koko Persian, mukaan lukien Bagdadin, Karbalan ja Kurdistanin. Timur ei jättänyt valloittamilleen alueille kunnollista hallintoa, ja usein aiemmin valloitetut seudut jouduttiin valloittamaan uudestaan kapinoiden takia.
Eräs Timurin vaikeimmista vastustajista oli Tokhtamysh, Kultaisen ordan hallitsija, joka kamppaili Timurin kanssa Horezmin hallinnasta. Timur auttoi Tokhtamyshia venäläisiä vastaan ja hän valtasi Moskovan 1385. Il-kaanien valtakunnan Abu Sa'idin kuoleman (1335) jälkeen Persiassa oli voimatyhjiö, jota Timur alkoi valloituksellaan täyttää. Samaan aikaan Tokhtamysh kääntyi Timuria vastaan ja valloitti Azerbaižanin. Vasta pitkän sodan jälkeen Tokhtamysh oli lopullisesti lyöty 1395. Timur hävitti Ordan pääkaupungin Sarain ja raunioitti sen talouden.
Vuonna 1398 Timur aloitti sodan Intiassa Delhin sulttaanikunnan muslimihallitsijaa vastaan. Timur kohtasi voimakasta vastarintaa, mutta lopulta Delhi valloitettiin ja tuhottiin täydellisesti. Vuoden 1399 lopulla Timur aloitti sodat osmanien valtakuntaa ja mamelukkien Egyptiä vastaan. Timur valtasi Syyrian ja ryösti Aleppon. Voitettuaan mamelukkiarmeijan Timur valtasi Damaskoksen ja järjesti siellä joukkomurhan. Timur valtasi Bagdadin vuonna 1401 ja 20 000 sen asukasta murhattiin. Vuonna 1402 Timur valloitti Anatolian ja voitti turkkilaiset Ankaran taistelussa. Sulttaani vangittiin ja hän kuoli pian vankeudessa. Timur valtasi myös Smyrnan (nyk. İzmir) Johanniittain ritarikunnalta, mikä oli hänen viimeinen taistelunsa.
Ming-dynastia oli ajanut mongolit Kiinasta vuonna 1368. Timur halusi palauttaa Mongolivaltakunnan ja suunnitteli Kiinan valtaamista, mutta ehti kuolla ennen suunnitelmien täytäntöönpanoa.
[muokkaa] Timurin hauta
Timurin haudan avasi 1941 venäläinen antropologi Mihail M. Gerasimov. Hän totesi Timurin rampuuden ja havaitsi Timurin kallossa mongolidisia piirteitä, mikä osin vahvisti Timurin väitettä polveutumisestaan Tšingis-kaanista.
