Todellinen vuosikorko
Wikipedia
Todellinen vuosikorko on tunnusluku jonka tarkoitus on helpottaa eri luottovaihtoehtojen vertailua.
Kuluttajansuojalaki edellyttää todellisen vuosikoron ilmoittamista lainailmoituksissa. Tunnusluvun etu normaalille kuluttajalle on siinä, että se huomioi myös luottoon liittyvät palkkiot. Erityisesti euromääräisesti pienissä luotoissa pieneltä tuntuvat maksut maksuerien yhteydessä voivat nostaa luoton kustannuksen eli todellisen vuosikoron huomattavasti korkeammaksi kuin mitä luoton nimelliskorko antaisi syyn olettaa.
Todellisen vuosikoron suurin puute on siinä, että se ei huomioi rahan aika-arvoa. Rahoituslaitokset käyttävät itse luoton hinnoittelussa efektiivistä korkoa.
[muokkaa] Laskentakaava
Todellinen vuosikorko lasketaan kuluttajasuojalaissa määritellyn kaavan mukaisesti.
jossa:
R = korko + kulut
K = luoton määrä
T = luottoaika kuukausina
L = lyhennysten ja korkojen maksuväli kuukausina
Pankit ja rahoitusyhtiöt käyttävät kaavaa.
jossa
p = nimelliskorko
R = kustannukset ilman korkoa
[muokkaa] Todellinen vuosikoron heikkoudet
Rahan aika-arvon puute tunnusluvussa heijastuu esimerkiksi siinä, että tunnusluku on sama rippumatta siitä peritäänkö maksuvälin korko (samalla korkoprosentilla) etukäteen vai jälkikäteen. Rahoitusteorian mukaisesti etukäteen perintä olisi tässä esimerkkitapauksessa rahoittajalle kannattavampaa.