Trampoliinivoimistelu
Wikipedia
Trampoliinivoimistelu on voimistelun muoto, jossa hypitään trampoliinilla. Se kehittää ruumiin lihaksia ja koordinaatiokykyä.
Trampoliivoimistelun alkuperä on hämärän peitossa. Eskimoiden tiedetään käyttäneen trampoliinia ponnauttamaan tähystäjän korkeuksiin eläinten nahkoja käyttäen. Ensimmäisen eurooppalaisen hyppylaitteen rakensi tiettävästi ranskalainen du Trampoline -niminen sirkustaiteilija.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Trampoliinivoimistelu kilpaurheiluna
Kilpailulajina trampoliinivoimistelua on harjoitettu ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa vuonna 1946. Pohjois-Amerikan mestaruudesta kilpailtiin kaksi vuotta myöhemmin. Kansainvälinen trampoliiniliitto FIT perustettiin vuonna 1964.
Trampoliinivoimistelussa tavoitteena on tehdä mahdollisimman korkeita, hallittuja, ja tyylipuhtaita liikkeitä, jotka vaativat voimistelijalta notkeutta, voimaa sekä koordinaatio- ja avaruudellista hahmotuskykyä.
[muokkaa] Lajit
Trampoliinivoimistelussa kilpaillaan yksilötrampoliinissa ja synkrotrampoliinissa, missä kaksi kilpailijaa pyrkii yhtäaikaisiin ja samanlaisiin suorituksiin trampoliinilla. Lisäksi kilpaillaan tupla-minitrampoliinilla (DMT, eli duble mini trampoline), jota nimitetään myös tuplatrampetiksi.
[muokkaa] Yksilötrampoliini
Yksilötrampoliinikilpailussa urheilija hyppii noin 3 x 5 metrin kokoisella trampoliinilla kilpailusarjan keskeytyksettä ja ilman välihyppyjä. Alastulot voi tehdä jaloilleen, mahalleen, istualleen tai selälleen, kuitenkin ensimmäisen liikkeen tulee alkaa jaloilta ja viimeisen päättyä jaloilleen.
Kilpailu koostuu kahden sarjan mittaisesta alkukilpailusta sekä yhden sarjan mittaisesta loppukilpailusta. Jokaisessa sarjassa tehdään kymmenen erilaista hyppyä ilman katkoja. Sarjojen liikkeet pitää ilmoittaa etukäteen vaikausastetuomareille annettavassa kilpailukortissa. Karsinnan ensimmäinen sarja sisältää kilpailuluokasta riippuvat pakolliset liikkeet ja toinen sarja omavalintaisia liikkeitä, samoin kuin finaalisarja. Omavalintaisen- ja finaalisarjan liikkeitä saa kuitenkin muuttaa vähennyksettä, mutta pakollisen sarjojen kilpailukortista poikkeavista liikkeitä otetaan vähennyspisteitä.
Yksilökilpailussa tuomaristo koostuu päätuomarista, viidestä arvostelutuomarista ja kahdesta vaikeustuomarista. Arvostelutuomarit arvioivat liikkeiden suorituspuhtautta, tekniikka, korkeuden säilymistä ja hyppääjän pysymistä trampoliinin keskialueella. Vaikeusastepisteet määräytyvät volttipyörinnän ja kierteiden perusteella. Jokaisesta neljäsosavoltista saa 0,1 pistettä ja jokaisesta puolikierteestä saman verran. Kokovolteista sekä suorista ja taittovolteista saa 0,1 pisteen bonuksen. Enemmän pisteitä saa taitossa tai suorin vartaloin tehdyistä liikkeistä. Tavallinen kerien tehty voltti on siis vaikeusasteeltaan 0.5, ja esim. taittaen 0.6.
[muokkaa] Synkrotrampoliini
Synkrotrampoliinissa kahden kilpailijan pyrkimyksenä on tehdä täsmälleen samanlaiset liikkeet parinsa kanssa omilla, vierekkäin kahden metrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevilla trampoliineilla. Vaikka synkrotrampoliineissa hyppysarjat eivät ole yhtä vaativia kuin yksilökilpailussa, pitävät monet sitä näyttävämpänä lajina, ja yksinkertaisen perusluonteensa vuoksi se on myös suurelle yleisölle viihdyttävää seurattavaa.
Arvostelu on liikeiden yhdenakaisuutta lukuun ottamatta samanlainen kuin yksilötrampoliinissa. Tuomaristo koostuu neljästä arvostelutuomarista (kaksi kumpaakin voimistelijaa varten), kolmesta sarjan synkronisaatiota arvostelevasta tuomarista, kahdesta vaikeusastetuomarista sekä päätuomarista ja varapäätuomarista.
