Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Wikipedia
|
|||||
| Motto: Әхли юртларың пролетарлары, бирлешиң! | |||||
 |
|||||
| Virallinen kieli | ei (käytännössä turkmeeni ja venäjä) | ||||
| Pääkaupunki | Ašgabat | ||||
| Perustettu Neuvostoliitossa: - Vuodesta - Lakkautettu |
1924 13. toukokuuta 1925 27. lokakuuta 1991 |
||||
| Pinta-ala - Yhteensä - % Vettä |
488 100 km² - % |
||||
| Rahayksikkö | Rupla (рубль) | ||||
| Aikavyöhyke | UTC+5 | ||||
| Kansallishymni | Turkmenistanin sosialistisen neuvostotasavallan hymni | ||||
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta (Turkmenistanin SNT) oli Neuvostoliiton osavaltio Keski-Aasiassa ja se käsitti nykyisen Turkmenistanin alueen.
Turkmenistanin SNT:n edeltäjä oli 7. elokuuta 1921 Turkestanin ASNT:n yhteyteen perustettu Turkmeenien alue. Turkmenistanin SNT perustettiin syksyllä 1924 Turkmeenien alueesta sekä osista Buharan ja Horezmin sosialistisia neuvostotasavaltoja. Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta liittyi Neuvostoliittoon 13. toukokuuta 1925.
Neuvostovallan alkuaikana turkmeenien paimentolaiselämä pyrittiin lopettamaan perustamalla kollektiivisiä maatiloja ja heidän islamilainen uskontonsa pyrittiin myös tuhoamaan. Nämä sortotoimet purkautuivat kapinana neuvostohallintoa vastaan 1936. Kapina kukistettiin ja yli miljoona turkmeenia pakeni Afganistaniin ja Iraniin. Turkmeenien uskontoon kohdistuneita sortotoimenpiteitä kuvaa hyvin se, että vuonna 1911 Turkmenistanin alueella oli 411 moskeijaa, mutta vuonna 1941 niistä oli käytössä enää viisi. Myös Turkmenistanin kansallisuusoloja pyrittiin sekoittamaan, tuomalla tuhansia venäläisiä uudisasukkaita asumaan alueelle.
Karakumin kanavan rakentaminen 1950-luvulla, muutti laajat, siihen asti hyödyttömät, alueet puuvillanviljelylle soveltuviksi. Kanavan vesi johdettiin Amudarjajoesta, mikä aiheutti Araljärven kutistumisen.
Neuvostoliiton hajotessa Turkmenistanin SNT julistautui itsenäiseksi 27. lokakuuta 1991 ja siitä tuli itsenäinen Turkmenistan.
