Tykkivene Karjala

Wikipedia

Tykkivene Karjala


Alustyyppi	Tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti)
Miehistö	70 (30 vakituista ja 40 varusmiestä)
Telakka	Wärtsilän telakka
Vesillelasku	1967
Käyttöönotto	1968
Käytöstä poistuminen	Museolaivaksi 2001
Mitat
Uppouma	700 tonnia (100 tonnia enemmän palveluksesta poistussaan) 1 350 tonnia täydessä lastissa
Pituus	74 m
Leveys	7,8 m
Syväys	3 m
Nopeus	yli 35 solmua
Toimintasäde	5 000 meripeninkulmaa
Voimanlähde
Koneisto	3 x MTU (2 200 kilowattia jokaisessa) 1 x Rolls-Royce Olympus TM1a kaasuturbiinimoottori (16 000 kilowattia)
Teho	24 000 hevosvoimaa
Aseistus
Aseistus	1 x Bofors 120mm/46 SAK DP 2 x 40 mm/70 2 x kaksois ZU-23 2 x RBU-1200 ASROC laukaisimet
Miinat	-

Tykkivene Karjala oli Suomen merivoimien tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti) vuosina 1968-2001. Alus on nykyisin Forum Marinumin museoaluksena Turussa. Karjala on toinen tuon nimen saanut suomalainen tykkivene. Ensimmäinen oli tykkivene Karjala, joka oli laivastolla vuosina 1918-1953.

Karjala ja sen sisaralus Turunmaa herättivät aikanaan ihmetystä pienellä koollaan ja valtavalla tulivoimallaan. Ne olivat aikanaan suurimpia suomalaisia sota-aluksia. Karjala painoi luovutushetkellä 700 tonnia, mutta painoa kertyi erilaisten päivitysten yhteydessä 100 tonnia lisää. Karjala on teräsrunkoinen, kansirakenteet alumiinia ja tärkeimmät osat suojattu panssarilevyin. Koneratkaisuna on yhdistelty turbiini- ja dieseljärjestelmä. Dieselmoottorilla voitiin ajaa 5 000 meripeninkulmaa ilman polttoainetäydennystä. Nopeus oli yli 35 solmua ja huippunopeudeksi oli kirjattu 37,3 solmua. Tähän vauhtiin tarvittiin kaikki moottorien tehot eli 24 000 hevosvoimaa. Karjala peruskorjattiin 1985. Karjala matkasi Merivoimien aluksena yhteensä 257 306 meripeninkulmaa, sen koneita käyttettiin 22 051 tuntia ja polttoainetta kului noin 24 miljoonaa litraa. Aluksella koulutettiin yli 2 000 varusmiestä, sillä palveli seitsemän konepäällikköä ja 31 päällikköä, joista pisimpään komentaja Dan Wilen ja viimeisinä komentajakapteeni Raimo Pyysalo ja kapteeniluutnantti Keijo Karila.

Turunmaa-luokan alusten suunnittelu alkoi 1963, jolloin suunnittelijat kävivät läpi viisi eri runkotyyppiä ja 30 konevaihtoehtoa. Karjala laskettiin vesille Wärtsilän telakalla Helsingissä 1967 ja se luovutettiin merivoimille 1968. Pahin onnettomuus Karjalalle sattui 1969 kun keulakannen 120 mm tykillä tehtiin vastaanottoammuntoja, jolloin tykin putki räjähti ja tykillä olleet loukkaantuivat. Karjala kuului vuosina 1969-1979 Vartiolaivueeseen ja sen tukikohta oli Upinniemi. Tämän jälkeen Karjala siirrettiin 1979 Tykkilaivueeseen, jonka tukikohtana oli Pansio. Se kuului Tykkilaivueeseen vuoteen 1987 asti jolloin se siirrettiin 6. Ohjuslaivueeseen, jossa se toimi johtoaluksena. Karjala kävi monilla laivastovierailuilla Itämeren ja Pohjanmeren satamissa. Karjala poistettiin käytöstä vuosituhannen vaihteessa ja se palveli viimeisen vuotensa aseistamattona Raumalla ammattioppilaitoksen koulutusaluksena. Vuoden 2001 lopulla Karjalasta irrotettiin potkuri ja se siirrettiin Forum Marinumin museoalukseksi.