Vakuutusyhtiö
Wikipedia
Vakuutusyhtiö on vakuutuksia myöntävä liikeyritys.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yhtiömuodot
Vakuutusyhtiö voi olla joko osakeyhtiö tai keskinäinen yhtiö. Niiden suurin ero on siinä kuka käyttää omistajan määräysvaltaa. Osakeyhtiöissä omistajina ovat osakkeenomistajat kun taas keskinäisissä yhtiöissä omistajina ovat vakuutuksenottajat.[1]
[muokkaa] Vakuutusyhtiöt Suomessa
Suomessa toimivia vakuutusyhtiöitä säätelee toisaalta Suomen vakuutusyhtiölaki ja toisaalta EU:n vakuutusyhtiöitä koskevat direktiivit.
[muokkaa] EU:n vakuutusyhtiöitä koskevat säädökset
EU:n vahinko- ja henkivakuutusta koskevien direktiivien keskeisiä periaatteita ovat[2]
- Yhden toimiluvan periaate: oikeus perustaa sivukonttoreita ja tarjota vakuutuspalveluita yli rajojen
- Yhtiöiden vakavaraisuutta, tilinpäätöstä ja sijoitustoimintaa koskevat minimisäädökset
- Vakuutusmaksujen ja ehtojen ennakkohyväksymisen kieltäminen (valvonta luonteeltaan jälkikäteiskontrollia)
- Kotivaltion valvonnan periaate: Vakuutusyhtiön kotivaltion valvontaviranomainen valvoo yhtiön taloutta
- Kuluttajasuojan määräytyminen asiakkaan kotivaltion lainsäädännön mukaan
- Vakuutusmaksuverotus riskin sijaintivaltion lainsäädännön mukaan.
Maaliskuussa 2004 Suomessa oli toimilupa 46 suomalaisella vakuutusyhtiöllä. Niistä keskinäisiä yhtiöitä oli 20 ja osakeyhtiöitä 26. [3]
[muokkaa] Vakuutusyhtiölaki
Vakuutusyhtiöiden perustamisesta, järjestysmuodosta, toiminnan peruslinjoista, vakuutettujen etujen turvaamisesta ja muista vastaavista seikoista on säädetty vakuutusyhtilaissa. Myös osakeyhtiölain säännökset koskevat vakuutusyhtiötä, ellei vakuutusyhtiölaissa ole toisin säädetty.[4]
[muokkaa] Työeläkevakuutusyhtiöt
Suomen lakisääteistä työeläkevakuutustoimintaa harjoittavia yhtiöt on katsottu siinä määrin muista vakuutusyhtiöistä poikkeaviksi yhtiöiksi, että niitä varten on säädetty oma laki. Erityispiirteet perustuvat siihen että yhtiöillä on sijoitustoimintaa lukuun ottamatta vain vähän liikeyrityksille ominaisia piirteitä. Työeläkevakuutusyhtiöiden tehtävänä on hankkia hallittavina oleville työeläkevaroille mahdollisimman hyvä, vakaa ja pitkäaikainen tuotto. Erityislainsäädännöllä halutaan myös varmistaa työeläkevakuutusyhtiöiden itsenäisyys suhteessa samaan yhtiöryhmään kuuluviin muihin vakuutusyhtiöihin.[5]
[muokkaa] Lähteet
- Katriina Lehtipuro, Irene Luukkonen, Lea Mäntyniemi (2004): Vakuutuslainsäädäntö. Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus. ISBN 952-9770-79-0.
- Jukka Rantala, Teivo Pentikäinen (2003): Vakuutusoppi. Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus. ISBN 952-9770-71-5.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Lehtipuro ym, sivu 34
- ↑ Lehtipuro ym, sivu 14
- ↑ Lehtipuro ym, sivu 34
- ↑ Rantala-Pentikäinen, sivu 119
- ↑ Lehtipuro ym, sivu 67