Valaistusvyöhyke
Wikipedia
Valaistusvyöhykkeet aiheutuvat maan pyöreydestä ja akselikulmasta. Auringon valo ei jakaannu tasaisesti maanpinnalle koska samankokoinen alue valoa joutuu jakaantumaan suuremmalle alueelle napoja kohti mentäessä.
Maapallo jakaantuu kolmeen säteilyvyöhykkeeseen
Säteilyvyöhykkeiden rajoina toimivat kääntö- ja napapiirit. Kaikkein valoisin vyöhyke on tropiikki, joka sijaitsee kääntöpiirien välissä. Siellä Aurinko paistaa aina korkealta ja kaksi kertaa vuodessa zeniitistä. Vuodenaikojen väliset valaistuserot erot ovat pieniä ja siksi tropiikissa onkin vain yksi vuodenaika eli kesä. Vuorokauden sisällä sen sijaan valaistuserot ovat suuret. Pimeä tulee nopeasti ilman hämäränvaihetta.
Tropiikin molemmin puolin sijaitsevat keskileveydet jotka rajoittuvat napa- ja kääntöpiirien väliin. Tällä vyöhykkeellä vuodenaikojen vaihtelu on suurempaa ja se kasvaa napoja kohti mentäessä. Aamulla ja illalla on pitkään hämärää, eikä Aurinko paista koskaan zeniitistä.
Napakalotit ovat viimeiset säteilyvyöhykkeet. Ne ovat napapiirien sisällä. Aurinko paistaa kaloteille aina alhaalta ja hämärän aika on pitkä aamulla ja illalla. Kaloteilla on talvella kaamos, jolloin Aurinko ei nouse lainkaan taivaanrannan yläpuolelle ja yötön yö jolloin Aurinko ei laske lainkaan. Kaamos ja yötön yö pitenevät sitä mukaa mitä lähemmäs napoja mennään.
