Verkkolasku
Wikipedia
Verkkolasku on sähköinen lasku, jonka tiedot välitetään konekielisessä muodossa tyypillisesti XML-sanomana. Verkkolaskusta voidaan myös tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskut lähetetään tyypillisesti laskuttajayrityksen taloushallinto-ohjelmistosta, mutta laskutukseen voidaan käyttää myös toiminnanohjausjärjestelmää tai WWW-pohjaista laskutussivustoa.
Verkkolaskujen vastaanotto vaatii sähköisen ostolaskujen käsittelyjärjestelmän. Yritykset vastaanottavat verkkolaskut tyypillisesti ostolaskujen sähköiseen kierrätys- ja arkistointiohjelmistoon, kun taas kuluttajat vastaanottavat verkkolaskut pääsääntöisesti verkkopankkiinsa.
Verkkolaskun kustannussäästöistä paperilaskuun verrattuna on tehty useita tutkimuksia - joskin tarkkaa tietoa on vaikea arvioida. Suurin osa verkkolaskun kustannussäästöistä syntyy laskun vastaanottajan ajansäästöstä, kun paperilaskua ei tarvitse syöttää käsin tietokoneelle, eikä kierrättää fyysistä paperilaskua toimistossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Verkkolasku Suomessa
Suomessa verkkolaskujen välitys aloitettiin vuonna 1999. Vuonna 2005 Suomessa välitettiin 8,82 miljoonaa verkkolaskua, mikä on noin 2 % kaikista Suomessa välitettävistä laskuista. Verkkolaskutuksen penetraatio on suurinta B2B -markkinoilla suurten laskuvolyymien vuoksi. Verkkolaskujen lisäksi sähköisiä laskuja välitetään runsaasti EDI-sanomina.
Suomessa toimii 12 verkkolaskun välittäjää. Verkkolaskun välittäjillä on erilaisia toimintamalleja: osa välittäjistä muuntaa asiakkaansa sähköisen laskuaineison formaatista toiseen pitäen itse sanomasisällön oleellisilta osin muuttumattomana. Osa välittäjistä taas edellyttää asiakkaansa ohjelmistolta kykyä toimia standardoidulla sanomamuodolla.
[muokkaa] Sanomamuodot
Tällä hetkellä Suomessa on kolme yleisesti käytetössä olevaa verkkolaskun sanomamuotoa: eInvoice, Finvoice ja TEAPPS. Verkkolaskuoperaattoreiden välisissä yhdyskäytävissä aineisto siirretään pääasiassa TEAPPS-standardin mukaisesti. Pankkien välittämä verkkolaskuaineisto on lähes täysin Finvoice-pohjaista. eInvoice on puolestaan yleissti käytetty sanomamuoto asiakkaan ja operaattorin välisessä rajapinnassa. Lisäksi ulkomailla on käytössä omia kansallisia standardeja: mm. Svefaktura Ruotsissa ja OIOXML Tanskassa. Kansainvälisiä standardeja työstävät ainakin CEN ja UNECE.