Virtuaalinen levyjärjestelmä
Wikipedia
![]() |
Tämän artikkelin määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. |
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suuremmat tallennusratkaisut toteutetaan nykyään hyvin usein virtuaalitekniikalla. Virtuaaliset levyjärjestelmät tarjoavat mm. korkeaa käytettävyyttä, hyvää skaalautuvuutta ja suurta tehoa (I/O).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] RAID "tasot"
Virtuaalisissa järjestelmissä voidaan käyttää joustavasti erilaisia RAID tasoja (0-5), joten esimerkiksi fyysinen levytilantarve on aina tapauskohtainen. RAID1 käyttää eniten fyysistä levyä mutta antaa vastineeksi suuremman I/O tehon varsinkin "pienillä" levyillä toteutetussa ratkaisussa. RAID5 taas on "taloudellisin" vaihtoehto koska se "syö" vähemmän fyysistä levypintaa. Vikaantumistilanteissa erot voi kuvata vaikka seuraavasti: Jos oletetaan että järjestelmässä on neljä levyhyllyä a' 14 kpl kiintolevyjä per hylly ja kaikki levyt ovat samassa levyryhmässä, kestää RAID1 teoriassa jopa 28:san levyn rikkoontumisen mikäli hajoaa aina vain ns. "peilipari". Käytännössä tämä vaihtoehto lienee aika epätodennäköinen. RAID5 taas tallentaa datan ja sen pariteettitiedon, joten se ei teoriassa kestä yhtä suurta levyrikkojen määrää kuin RAID1. Tosin lienee syytä tuoda esille että jo jopa kahden levyn lähes yhtäaikainen rikkoontuminen saattaa aiheuttaa ongelmaa kummassakin RAID tasossa. Toisen levyn rikkoontuminen pitää "osua" tällöin siihen aikaikkunaan että järjestelmä ei vielä ole ehtinyt korvata ensin hajonnutta levyä järjestelmästä aina löytyvällä ns. varalevyllä.
[muokkaa] Datan sijainti levyjärjestelmässä
Koska kyseessä on ns. virtuaalinen järjestelmä ei enää pystytä osoittaamaan että juuri tietty data sijaitsee juuri tietyllä fyysisellä levyllä. Järjestelmä itse hoitaa datan tallennuksen käytettävissä olevaan levypintaan. Data tallentuu ns. horisontaalisesti käytettävissä olevaan levypintaan.
[muokkaa] Kustannuksista
Vaikka perustamiskustannukset ovat kohtuulisen korkeat mahdollistaa virtuaalinen levyjärjestelmä kustannustehokkaan ja keskitetysti hallitun ratkaisun tallennustilan tarpeelle.
Keskitetyllä ratkaisulla säästetään myös tilaa, varmistus saadaan keskitettyä ja mm. nauhojen määrä vähenee ja tätä kautta myös kustannukset näiltä osin alenevat.