Yksityisen kielen argumentti
Wikipedia
Yksityisen kielen argumentilla tarkoitetaan Ludwig Wittgensteinin väitettä, jonka mukaan on mahdotonta, että olisi kieli, jonka kuvaamat merkitykset tuntee vain yksi henkilö. Argumentti on Wittgensteinin kielifilosofian keskeisimpiä.
Teoksensa Filosofisia tutkimuksia jaksossa 243 Wittgenstein kuvitteli yksityisen kielen: "Tämän kielen sanojen on määrä viitata siihen, mistä vain puhuja voi tietää; hänen välittömiin, yksityisiin aistimuksiinsa. Kukaan toinen ei näin ollen voi ymmärtää tätä kieltä" (suom. Heikki Nyman). Hän kuitenkin totesi, että tällainen kieli on mahdoton, sillä kielelliset ilmaisut saavat merkityksensä vain osana sosiaalista, julkista kieliyhteisöä.
Wittgensteinin mukaan Descartesin jälkeinen kieli- ja mielenfilosofia nojaa oletukseen tällaisen idealistisen kielen mahdollisuudesta. Hänen filosofiansa oli kritiikkiä tällaista olettamusta kohtaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Sami Pihlström: Jaakko Hintikka, Ludwig Wittgenstein ja vuosisatamme filosofian kahtiajako. niin&näin 3/1998.
