Yleismaantiede

Wikipedia

Yleismaantiede tutkii laajassa mittakaavassa maantieteellisiä ilmiöitä sekä luonnossa, että ihmisen toiminnassa ja kiinnittää huomiota erityisesti syy-seuraussuhteisiin ja niiden ilmenemiseen. Toiseksi maantieteen pääharaksi otetaan yleisesti alueamaantiede, joka tutkii tietyllä alueella tapahtuvia ilmiöitä eikä niinkään keskity syy-seuraussuhteiden etsimiseen. Tutkimuskohteittensa perusteella yleismaantiede jaetaan edelleen useammiksi haaroiksi.

[muokkaa] Yleismaantieteen jako

Pääartikkeli: Maantieteen osa-alueet

Luonnonmaantiede keskittyy tutkimaan maapallon luontoa ja avaruutta ihmisen toiminnasta riippumattomana kokonaisuutena. Luonnonmaantiede käyttää hyväkseen aluemaantieteessä saatuja havaintoja ja pyrkii selittämään niitä ja luonnonilmiöiden syy-yhteyksiä. Huolimatta luontoon ilman ihmistä keskittyvästä lähtökohdasta, ihminen on otettava huomioon mm. eroosiovoimana ja viime aikoina on alettu selvitellä yhä enemmän myös ihmisen ja luonnon välisiä vuorovaikutuksia.

Kulttuurimaantiede taas tutkii maapalloa ja sen pintaa ihmisen toiminnan kenttänä. Tutkimuskohteittensa perusteella kulttuurimaantiedekin jakaantuu lukuisiin osiin, joita ovat väestömaantiede, lääkintämaantiede, asutusmaantiede, kaupunkimaantiede, talousmaantiede, sosiaalimaantiede ja poliittinen maantiede. Kulttuurimaantieteen haarat liittyvät toisiinsa hyvin läheisesti, ja sillä on liittymäkohtia myös sosiaalitieteisiin. Kulttuurimaantiede käsittää kaiken sen, mikä on aiemmin kuulunut antropogeografiaan. Monimutkaisten vuorovaikussuhteidenkin selvittäminen on tullut mahdolliseksi tietokoneiden ja tilastollisten menetelmien kehittymisen ansiosta.

[muokkaa] Yleismaantieteen yhteydet muihin tieteisiin

Kulttuurimaantiedettä voidaan soveltaa myös yhteiskunnan tarpeisiin, kuten alueellisia järjestelmiä koskevan päätöksenteon valmisteluun ja aluesuunnitteluun. Tämä maantieteen haara on suunnittelumaantiedettä. Sen alaan kuuluu niin kunnan kuin väliportaan ja koko valtakunnankin aluesuunnittelu.

Luonnonmaantiede on yhteistyössä biologian, geologian, meteorologian ja geofysiikan sekä maa- ja metsätieteiden kanssa. Kulttuurimaantiede taas liittyy etenkin taloustieteeseen, sosiologiaan, historiaan ja psykologiaan.