Yleisradio
Wikipedia
Yleisradio Oy | |
![]() |
|
Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
---|---|
Perustettu | 1926 |
Toimitusjohtaja | Mikael Jungner |
Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
Toimiala | Viestintä |
Liikevaihto | ![]() |
Liikevoitto | ![]() |
Henkilökuntaa | 3 517 (2005)[1] |
Omistaja | Suomen valtio (99,9 %) |
Kotisivu | www.yle.fi |
Yleisradio Oy (YLE, myös Yle) on suomalainen, eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen julkisen palvelun viestintäyhtiö.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yhtiö
99,98 % YLE:stä on valtion omistuksessa, loput omistaa Yleisradion eläkesäätiö. YLE:n rahoituksesta 90 % koostuu tv-maksutuotoista, loppuosa koostuu kaupallisten yhtiöiden maksamasta julkisen palvelun maksusta ja myyntivoitoista. O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio -nimisen yhtiön perustava kokous pidettiin Helsingissä 29. toukokuuta 1926 ja yhtiö lähetti ensimmäisen ohjelmansa samana vuonna 9. syyskuuta. Yleisradiotoimintaa jatkamaan perustettiin vuonna 1934 uusi valtiojohtoinen Oy. Suomen Yleisradio Ab. ja vuodesta 1944 Oy. Yleisradio Ab. sekä 1994 voimaan astuneen lain mukaan Yleisradio Oy, ruotsiksi Rundradion Ab. Aluksi yhtiöllä oli pelkästään radiotoimintaa, nykyään myös televisio- ja WWW-toimintaa sekä muuta julkaisutoimintaa (DVD, CD, ...).
Yleisradio Oy tarjoaa sekä alueellisia että valtakunnallisia julkisen palvelun televisio- ja radiokanavia sekä digitaalisena että analogisena maanpäällisessä verkossa (verkon omistaa YLEn entinen tytäryhtiö Digita Oy, joka on maaliskuussa 2005 siirtynyt kokonaan ranskalaisen TDF:n omistukseen) ja paikallisissa kaapeliverkoissa, jotka on lailla velvoitettu välittämään ns. must-carry-kanavia, joihin kaikki YLE:n televisiokanavatkin kuuluvat. 1.8.2005 alkoi myös YLEn tv-kanavien satelliittijakelu yhteistyössä Canal Digitalin ja Viasatin kanssa. YLE:n nykyinen toimitusjohtaja on oikeustieteen lisensiaatti Mikael Jungner.
YLE:n suurimmat toimipisteet sijaitsevat Helsingin Pasilassa ja Tampereen Tohlopissa. Pienempiä tuotantoyksiköitä yhtiöllä on ympäri maata. YLE:llä on viisi televisiokanavaa, 13 radiokanavaa, 25 maakunta- ja alueradiota, teksti-tv ja www.yle.fi-sivusto.
[muokkaa] YLEn kanavat
[muokkaa] Radio
Etelä-Karjalan Radio | Etelä-Savon Radio | Kainuun Radio |
Kymenlaakson Radio | Lahden Radio | Lapin Radio |
Oulu Radio | Pohjanmaan Radio | Pohjois-Karjalan Radio |
Radio Häme | Radio Itä-Uusimaa | Radio Keski-Pohjanmaa |
Radio Keski-Suomi | Radio Perämeri | Radio Savo |
Saamen Radio (Sámi Radio) | Satakunnan Radio | Tampereen Radio |
Turun Radio | Ylen Aikainen | Ylen Läntinen |
- YLE Radio Peili
- YLE Radio Finland
- YLE Radio Vega
- YLE Radio Extrem
- Ylen Klassinen
- YLEn Ykkönen
[muokkaa] Televisio
[muokkaa] Historiaa
[muokkaa] Radion ensi askeleet Suomessa
Tampereen Teknillisessä Opistossa tehdään kokeiluja kipinälennätinasemalla vuonna 1917.
Vuonna 1921 Utin upseerikerholta lähetetään pienimuotoinen gramofonikonsertti.
Vuonna 1923 6. tammikuuta lähetetään gramofonikonsertti Helsingissä. Tampereen radio aloittaa lähetykset yleisölle 1. marraskuuta, ja valtion omistama Radiopataljoonan asema Helsingissä 3. joulukuuta
Lahden radioharrastajat ry. aloittaa lähetykset 1925.
[muokkaa] Yleisradio perustetaan
Vuonna 1928 Lahden suurasema aloittaa pitkäaaltolähetykset. Vuonna 1935 Lahden toinen suurasema valmistuu jouluaattona.
[muokkaa] Televisio Suomeen
24. toukokuuta 1955 Teknillisen korkeakoulun Radioinsinööriseuran Televisiokerho toteutti ensimmäisen langattoman suomalaisen TV-lähetyksen TKK:n sähkölaboratoriosta Helsingin Albertinkadulta. Lähetystä vastaanotettiin eri puolille pääkaupunkiseutua sijoitetuilla 13 vastaanottimella. [1] [2]
Vakinaiset televisiolähetykset alkoivat 1. tammikuuta 1958 nimellä Suomen televisio.[3]
Vuonna 1959 rakennettiin linkkiyhteys Ruotsiin, jota kautta saatiin yhteydet myös Eurovisioon. [4] Vuonna 1961 rakennettiin linkkiyhteys Porkkalasta, jolloin saatiin yhteys Intervisioon.
[muokkaa] Lisää kanavia, lisää ohjelmaa
Vuonna 1963 rinnakkaisulaverkko peittää maan Lappia lukuun ottamatta, vuonna 1965 myös Lapissa toimii rinnakkainen ulaverkko. Kanavat ovat Yleisohjelma ja Rinnakkaisohjelma, myöhemmin Ykkösverkko ja Kakkosverkko.
1. kesäkuuta 1987 Kakkosverkossa aloittaa Yöradio. Ykkösverkon ohjelma päättyy edelleen kello 0.00 Maamme-lauluun.
Vuoden 1990 kanavauudistuksessa radiotoiminta jaetaan kolmeen kanavaan: Radio Ylen Ykköseen, Radio Suomeen, ja nuorisopainotteiseen Radiomafiaan.
Suomen ensimmäinen digitaalinen radiokanava YLE Radio Peili aloittaa toimintansa vuonna 1998. Seuraavana vuonna aloittavat digitaaliset kanavat Ylen Klassinen ja Radio Aino.
Kanavauudistuksen jälkeen vuonna 2003 radiokanavat ovat YLE Radio 1, YleX, YLE Radio Suomi ja YleQ. Vuonna 2006 YleQ lakkautettiin ja sen tilalle tuli YLE Radio Peili.
[muokkaa] Toimitusjohtajat
- L. M. Viherjuuri 1926–1927 vara
- Yrjö Koskelainen 1927–1927 vara
- A. Deinert 1927–1927 vara
- Hjalmar Voldemar Walldén 1927–1945, vuodesta 1935 J. V. (Jalmar Voldemar)
- Hella Wuolijoki 1945–1949
- Einar Sundström 1950–1964
- Eino S. Repo 1965–1969
- Erkki Raatikainen 1970–1979
- Sakari Kiuru 1980–1989
- Reino Paasilinna 1990–1994
- Arne Wessberg 1994–2005
- Mikael Jungner 2005–
[muokkaa] Katso myös
- British Broadcasting Corporation (BBC)
- Euroopan yleisradiounioni
- ITV
- Radiotelevisione Italiana (RAI)
- Xinhua
- Carl-Erik Creutz
- Aarre Elo
- Eino S. Repo
- Erkki Toivanen
- Hella Wuolijoki
- Reino Paasilinna
- Sean Ricks
- Tii Ricks
[muokkaa] Lähteet
- Yleisradion merkittäviä tapahtumia YLE
- Merkkipaaluja ja käännekohtia Suomen radioamatööriliitto ry
- 1910-luku Agricola - Suomen historiaverkko
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Yleisradion tilinpäätös 2005 28. maaliskuuta 2006. Yleisradio Oy.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Yle
- Ylen Ohjelmatyöntekijät (ammattiyhdistys)
- Viestintävirasto