9K38 Igla
Wikipedia
![]() |
Tämän artikkelin ulkoasu ja tyyli kaipaavat korjausta. |
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
9K38 Igla ja 9K38-M Igla-1 ovat neuvostoliittolaisia ja venäläisiä olkapäältä laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia. NATO-nimistössä Igla tunnetaan nimellä "SA-18 Grouse" ja Igla-M nimellä "SA-16 Gimlet". Laivaston muunnelma Igla-M:sta tunnetaan NATO-nimellä "SA-N-10 Grouse".
Suomessa ohjukset tunnetaan nimellä ItO-86 (Igla) ja ItO-86 M (Igla-M). Iglat hankittiin korvaamaan vanhempia Strela-2M-ohjuksia (ItO 78, "SA-7B Grail") vuonna 1986, ja Igla-M:t vuonna 1995.
Ohjuksen kantama on noin 5 km vaakasuuntaan ja 3 km ylöspäin. Ohjuksen nopeus on noin 2 mach, ja siinä on 2 kg taistelukärki, jossa on 390 g räjähdettä ja häirintäsoihtujen tehoa vähentävä kaksivärinen IR/UV -hakupää.
[muokkaa] Kehitys
Iglan kehitys alkoi Kolomnassa 1971. Se ei ole Strelan (Strela-2/SA-7 ja Strela-3/SA-14) uusi malli, vaan täysin uusi projekti, jonka tavoitteena oli parempi häirinnän kesto ja laajempi tähtäyskulma. Vuonna 1978 projekti jaettiin kahtia yksinkertaisempaan IR-hakeutuvaan Igla-1:een, jossa oli Strelaan perustuva hakukärki, jota käytettiin, kunnes parempi malli saatiin valmiiksi.
9K310 Igla-1 otettiin Neuvostoliitossa käyttöön 11. maaliskuuta 1981. Se tukee IFF-järjestelmää, (erottelee omat vieraista) laskee automaattisesti koron ja ennakon ammunnan yksinkertaistamiseksi, ja siinä on parempi kantomatka ja lyhyempi pienin ampumaetäisyys verrattuna Strelaan.
Viimeistelty 9K38 Igla (SA-18 Grouse) 9M39-ohjuksella valmistui ja otettiin käyttöön 1983. Se paransi häirinnän kestoa, mahdollisti tähtäyksen lukituksen kohteeseen joka kulmasta, ja sillä oli hiukan suurempi kantama ja tehokkaampi moottori.
[muokkaa] Suorituskyky
Valmistajan mukaan eteläafrikkalaiset kokeet osoittivat Iglan paremmaksi kuin samaan aikaan käytössä olleen amerikkalaisen Stingerin. Kroatiassa kokeet eivät osoittaneet merkittävää ylivoimaisuutta. Suomalaisissa kokeissa Iglan kantama ja herkkyys oli huonompi kuin ranskalaisella Mistralilla, mutta se kesti huomattavasti paremmin häirintää.
Yhdysvallat on vastustanut Iglojen myymistä Iraniin, koska se voisi vaarantaa Israelin ilmavoimien toimintaa Libanonissa Hizbollahin käytössä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lähi-ilmatorjuntaohjus
- The Daily Telegraph:[1] US acts on Russian 'Hizbollah' arms deal, Hugh Davies, 17. huhtikuuta 1997