Alkoholimyrkytys
Wikipedia
Alkoholimyrkytys on suuren alkoholimäärän nopean nauttimisen aiheuttama myrkytystila. Se aiheuttaa Suomessa vuosittain yli neljäsataa kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä tiettyjen lääkkeiden kanssa voi johtaa myrkytyskuolemaan. Tällaisia sattuu Suomessa vuosittain joitakin satoja. Alkoholi- tai alkoholi- ja lääkemyrkytyksiä tapahtuukin Suomessa enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Vaarallisen suuri annos alkoholia riippuu esimerkiksi juojan iästä ja painosta, mutta jo kolmen promillen humalatila kasvattaa huomattavasti useimpien ihmisten myrkytysriskiä. Yli viisi promillea alkoholia veressä aiheuttaa kuoleman lähes kaikille, ja varsinkin kokemattomille juojille jo alle kolmen promillen humalatila saattaa olla tappava. Tämän vuoksi varsin alttiita alkoholimyrkytyksille ovat lapset ja nuoret. Useimmat alkoholimyrkytykset Suomessa ovat kuitenkin keski-ikäisille mieshenkilöille sattuvia tapaturmia.
Alkoholimyrkytyskuolema tapahtuu tyypillisesti alkoholin lamaannuttaessa hengityslihasten toiminnan, pysäyttäessä sydämen tai aiheuttaessa oksennukseen tukehtumisen ihmisen sammuttua juomisen vaikutuksesta. Humalatilassa olevalla on myös suurempi tapaturmariski, mutta näitä ei pidetä varsinaisina alkoholimyrkytyskuolemina. Suuri enemmistö, yli 85 % alkoholimyrkytyksistä aiheutuu tavallisesta etanolista.[1]
Tyypillisiä merkkejä alkoholimyrkytyksestä ovat mm. oksentelu, kouristelu, hidastunut hengitys, hypotermia, kalpeus tai jopa kooma. Vaikka vakavan myrkytyksen saanut selviäisi hengissä, hänellä on pysyvän aivovaurion riski.
