Keskustelu:Autismi

Wikipedia

Sisällysluettelo 1 Erotusdiagnostiikka 2 Käsitteet, linkit 3 Luokittelusta sekavaa tekstiä 4 Autismi - Skitsofrenia - Persoonallisuushäiriö

[muokkaa] Erotusdiagnostiikka

Erotusdiagnostiikkaa ja sen lähteitä tulisi korjailla. --Aulis Eskola 1. maaliskuuta 2006 kello 20.42 (UTC)

Hyväuskoinen - Herkkäuskoinen - Epäuskoinen. Ulkoapäin havainnoituna moni autisti vaikuttaa juuri epäuskoiselta. Jotakin tarkennusta tai pois...

Minä heikko - Monta minää - Minä korostunut. Osalla autisteja minä on hyvinkin korostuneen tuntuinen (mukautumis- ja myötäilemistaidot puuttuvat). --Aulis Eskola 1. maaliskuuta 2006 kello 22.12 (UTC)

Minä heikko - Monta minää - Minä korostunut. Voi ajatella, että minä on hyvinkin korostuneen tuntuinen (mukautumis- ja myötäilemistaidot puuttuvat), mutta aiemmin jopa väitettiin että minä kokonaan puuttuu autisteilta. Baron-Cohen kirjassaan käsittelee tätä temantiikkaa. Hänellä on mm. testejä joiden perusteella autismiin nimenomaan kuuluu minän puuttuminen. Se ilmenee mm. siinä, että autistlla ei ole omaa mielipidettä asiasta, vaan hän omaksuu toisen ihmisen mielipiteen. Inttäminen on kyllä selkeä autistinen piirre. Kun autisti kokee olevansa oikeassa hän inttää loputtomiin koska mukautumis ja myötäelämistaidot puuttuvat tämän takia minä voi näyttää korostuneelta.

Uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että autisttilla on minä, joka on erilainen, kuin muilla, sillä autisti uskoo, että muut ihmiset ajattelevat kuin hän. Tästä on mm. nukketesti. Autistille näytetään kahta nukkea. Toinen nukke lähtee pois huoneesta, jossa on pallo ja kori. Toinen nukke panee pallon koriin. Poistunut nukke palaa huoneeseen. Nyt kysytään poistuneelta nukelta, missä pallo on? Autistilta kysytään, mitä poissa ollut nukke vastaa. Autisti useimmin vastaa, että pallo on korissa. Tämä testi osoittaa, että autistilla ei ole omaa "minää" vaan hän uskoo "kollektiiviseen" minään.

Kollektiivinen minä tekee autistin myös hyväuskoiseksi, sillä hän ajattelee, että muut ajattelee samoin kun hän. Hän hän ei osaa ajatella, että toinen valehtelee, kun hän ei itsekään valehtele. Eräs autistisen stressin aiheuttaja on se, kun hän huomaa, että hänelle valehdellaan. Autistiselle lapselle oli kauhea pettymys, kun hän sanomalehdestä luki, että joukupukki ei ollutkaan oikeasti olemassa. Luottamus läheisiin meni pitkäksi aikaa.

Simon Baron-Cohen: Olennainen ero - totuus miehen ja naisen aivoista http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202828.html Helsngin Sanomat: Autisteilla on ehkä sittenkin "mielen teoria" http://www.hs.fi/uutiset/verkko-hesari/tiedejaluonto/

--Tom 6. maaliskuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

"Minä heikko" - pitäisi kuitenkin keksiä parempi ja selittävämpi ilmaisu.

"autisteilla ei ole omaa mielipidettä asiasta" - Toisinaan taas on erittäin selkeä oman sisäisen erilaisen logiikan mukaan. Mielipiteiden muodostus on poikkeavaa, mutta etenkin korkeamman tason autisteilla on hyvin voimakkaita omia mielipiteitä. (Mikä sitten muuten onkaan "mielipide" - autismin kohdalla usein sanojen merkityksetkin hajoavat.) --Aulis Eskola 8. maaliskuuta 2006 kello 21.07 (UTC)

[muokkaa] Käsitteet, linkit

Korjasin kieltä ja käsitteistöä kahteenkin otteeseen. Linkkien tekijöitä kehotan pitämään mielessä, että salasanan vaativille suljetuille sivuille johtavia linkkejä ei pidä liittää Wikiin. Tällaisia ovat Lääkärin tietokanta ja Medscape, jotka poistin linkkilistalta. Suomensin käsitteitä sekä täällä että Asperger-sivustolla. Niiden pitää olla nykykäytännön muikaisia spektri->kirjo, syndrooma->oireyhtymä. Poistin tästä aiemman tekstini, koska joko itse sähläsin tai oli jotakin muuta ongelmaa. Myöskään aiemmat muutokseni itse Autismi-tekstissä eivät kirjautuneet nikilleni.--Ulrika 16. maaliskuuta 2006 kello 08.55 (UTC)

[muokkaa] Luokittelusta sekavaa tekstiä

"1990-luvun puolivälissä luokittelu muuttui ja diagnostisia luokkia tuli viisi. Kolme vaikeinta ovat autismia. Kaksi muuta ovat autismin kirjoon kuuluva laaja-alainen kehityshäiriö (1987) sekä Aspergerin syndrooma, joka tuli luokitukseen 1994. Kahta jälkimmäistä pidetään autismin lievempinä oireyhtyminä (epätyypillinen autismi)." Mitä tässä tarkoittaa "kolme vaikeinta"? Miksi lopussa on suluissa "epätyypillinen autismi" - poisten sen sekavan lisäyksen? Eikös epätyypillinen autismi ja AS kuulu laaja-alaisiin kehityshäiriöihin - siis tuo laaja-lainen kehityshäiriö (PDD) on yleisotsikko. Mielestäni näin ICD-10:ssä. --Aulis Eskola 20. huhtikuuta 2006 kello 19.48 (UTC)

[muokkaa] Autismi - Skitsofrenia - Persoonallisuushäiriö

Taulukko on aika pitkälti melkoista puppua. Mielestäni se olisi hyvä poistaa kokonaan, korjaamallakaan siitä ei saa tasokasta. Kukin noista häiriö-/sairausluokista on niin monimutkainen (ja monia erilaisia häiriöitä sisältävä), etteivät erot ole tiivistettävissä yhteen taulukkoon. --Marimba 11. lokakuuta 2006 kello 09.59 (UTC)

Perusteluja? Mitkä kohdat ovat mielestäsi erityisen sekavia/moniselitteisiä/perusteettomia? --Aulis Eskola 11. lokakuuta 2006 kello 22.12 (UTC)

No ihan pohjimmiltaan se, että kukin luokista sisältää aika monenlaisia häiriöitä/sairauksia. Esim. skitsofreniasta ei olla oikein varmoja, onko kyse edes yhdestä ja samasta sairaudesta, vai luokitellaanko itse asiassa ihan erilaisia saurauksia saman "otsikon" alle. Ja persoonallisuushäiriöitä DSM-IV puolestaan tuntee peräti 8 kpl, ja ne ovat oireiltaan hyvinkin erilaisia. --Marimba 12. lokakuuta 2006 kello 08.50 (UTC)