Autismi

Wikipedia

Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, jonka tarkempia syitä ei toistaiseksi tunneta. Se ilmenee aivojen "tietoliikenteessä" eli hermosolujen ja hermosoluverkkojen välisissä yhteyksissä. Autismista ja autismin kaltaisista piirteistä käytetään yleisnimitystä autismin kirjo.

Yleisesti autismiksi sanotaan DSM-IV luokituksen kolmea vaikeinta luokkaa. Puhumattomista autisteista ja autisteista, joiden älykkyysosamäärä on alle ÄO 70 käytetään nimitystä LFA (engl. Low Functioning Autism), vaikeasti autistinen. Hyvätasoinen autismi HFA (engl. High Functioning Autism) on lievin ja lähellä Aspergerin oireyhtymää. Näiden lisäksi omaksi diagnostiseksi luokakseen tuli jo vuonna 1987 autismin kirjoon kuuluva laaja-alainen kehityshäiriö.

Sisällysluettelo

1 Autismiin liittyviä ongelmia
2 Autismin yleistyminen
3 Autismin hoito
4 Autismin, skitsofrenian ja persoonallisuushäiriön eroja
5 Lähteet
6 Viitteet
7 Katso myös
- 7.1 Autismipäivä
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Autismiin liittyviä ongelmia

Autismiin liittyy vuorovaikutusongelmia muiden ihmisten kanssa, epäsovinnaista käyttäytymistä, toistavaa ja rajoittunutta toimintaa, sekä aistien yli- ja aliherkkyyttä. Myös unihäiriöt ovat yleisiä.

Autismi näkyy poikkeavana viestintänä, jonka taustalla on neurologinen poikkeavuus. Tämän takia aikaisempia käsityksiä autismista leimasi rinnastus psykoosiin, skitsofreniaan ja persoonallisuushäiriöön. Yleisiä olivat myös käsitykset vanhempien etenkin äidin vääristyneestä vuorovaikutuksesta. Bruno Bettelheim esitti teorian ns. jääkaappiäideistä. Kun autismi 1980-luvulla erotettiin mielisairauksista omaksi neurologiseksi oireistokseen, diagnoosin kriteerit olivat tiukat ja autismi jaettiin vain kahteen diagnostiseen luokkaan, lapsuusiän autismiin sekä lapsuuden laaja-alaiseen kehityshäiriöön, joka sisältää myös lasten tarkkaavaisuus- ja mielenterveysongelmat. Tämä 25 vuotta vanha jaottelu saattaa edelleen olla paikoin käytössä lasten psykiatrian osastoilla.

1990-luvun puolivälissä luokittelu muuttui ja diagnostisia luokkia tuli viisi. Kolme vaikeinta ovat autismia. Kaksi muuta ovat autismin kirjoon kuuluva laaja-alainen kehityshäiriö (1987) sekä Aspergerin syndrooma, joka tuli luokitukseen 1994. Kahta jälkimmäistä pidetään autismin lievempinä oireyhtyminä. Nykyisen käsityksen mukaan autismi on kokonainen kirjo eriasteisia häiriöitä. Autisteilla on mielen mallissa häiriöitä: heillä on muita heikompi kyky kuvitella, mitä toiset ajattelevat. Syvästi autistisia on noin 0,1 prosenttia väestöstä. Usein heillä on myös epilepsia. Vaikea autismi on perinteisesti luokiteltu kehitysvammaksi. Autismiin liittyy toisinaan myös erityislahjakkuutta.

Autismin kirjon oireyhtymiä esiintyy kaikkialla maailmassa, kaikissa etnisissä ryhmissä ja yhteiskuntaluokissa. Esiintyvyydestä ei ole tarkkoja tietoja, mutta autismin kirjoon kuuluvia henkilöitä arvioidaan olevan vähintään yksi prosentti väestöstä. Miespuolisilla henkilöillä autismia lienee neljä kertaa enemmän kuin naispuolisilla. HUS:n selvityksen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella autistismi on 7-8 henkilöllä 10 000:sta.^[1]

[muokkaa] Autismin yleistyminen

Yhdysvalloissa nousi kohu autismista muoti-ilmiönä - Autism "Epidemic?": Medscape julkaisi kesällä 2005 autismin yleisyyden tutkijoiden Morton Ann Gernsbacher, PhD, ja Craig J. Newschaffer, PhD haastattelun. Artikkeli kertoo autismin diagnoosin kriteereiden kehityksestä 1980-luvulla ja edelleen 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2004. Siinä tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka aiheuttivat sen nousun muoti-ilmiöksi. Selitys yleisyyteen on pääosin se, että autismi tunnistetaan entistä paremmin. Lisäksi diagnoosin kriteerit ovat laajentuneet ja väljentyneet. Viimeisten amerikkalaisten tutkimusten mukaan autismin esiintyvyys on jopa 1:150. Mahdollista biologista syytä autismin yleistymiseen tutkitaan mutta ei voida ainakaan vielä esittää. Autismiin altistavia perimän kohtia löytyi laajimmassa tähän asti tehdyssä autismitutkimuksessa, jossa sadat geneetikot yhteistyönä löysivät autismiin vaikuttavan geenin. He myös paikallistivat kromosomista 11 alueen, joka vaikuttaa autismiin (Helsingin Sanomat 20.2.2007).

[muokkaa] Autismin hoito

Autismista ei voi parantua, mutta kuntoutuksella voidaan hyvin paljon vaikuttaa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Käyttäytymisessä näkyvät ilmenemismuodot ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia riippuen autistisen henkilön iästä, kehityksen tasosta ja hänen saamastaan kuntoutuksesta. Autismi on kehityshäiriö. Siihen ei ole tiettyä hoitoa. Se on oireyhtymä, joka määritellään lapsen käytökseen ja kommunikointiin perustuvasta diagnostisesta oireluettelosta. Vaikka kahdella autistilla diagnoosi olisi sama, se saattaa koostua aivan erilaisista oireista. Niinpä myös hoito vaihtelee oireitten ja iän mukaan. Aiemmin autistien hoidossa käytettiin analyyttistä psykoterapiaa. Se on kuitenkin todettu useimmin tehottomaksi, jopa haitalliseksi hoitomuodoksi. Sen sijaan kognitiivisella psykoterapialla on pystytty auttamaan varsinkin hyvätasoista autismia. Aiemmin autismi hoidettiin laitoksissa ja opetettiin erityisluokissa. Nyt on suuntauksena avohoito ja integrointi normaaliin opetusryhmään. Autistien kommunikaatiota pyritään helpottamaan puhetta tukevin ja korvaavin kommunikaatiomenetelmin.

[muokkaa] Autismin, skitsofrenian ja persoonallisuushäiriön eroja

Autismi sekoitetaan usein lapsuuden psykoosiin, skitsofreniaan ja murrosiän narsistiseen persoonallisuushäiriöön, koska osa oireista on päällekkäisiä. Esimerkiksi kommunikaatio on häiriintynyttä ja käyttäytyminen epäsosiaalista sekä autismissa että skitsofreniassa. Esimerkiksi narsistisessa persoonallisuushäiriössä henkilö elää muiden ihailusta ja huomiosta ja pyrkii käyttämään muita hyväksi oman egon pönkittämisessä ja omien tarpeiden saavuttamisessa. Autisti taas ei yleensä edes ole kovin kiinnostunut siitä mitä muut ajattelevat, koska sosiaalinen huomio ei tarjoa hänelle samanlaista palkintoa kuin narsisteille tai "normaaleille". Narsisteilla on myös yleensä erittäin voimakas kilpailuvietti, joka usein puuttuu taas autisteilta. Narsisti haluaa olla parempi, pystyvämpi, kunnioitetumpi ja nokkimisjärjestyksen huipulla. Hyvätasoinen autisti tajuaa oman erilaisuutensa ja erillisyytensä, eikä usein edes yritä hypätä samaan sosiaaliseen kilpailuun muiden kanssa. Merkittävää autismissa on kehityspoikkeaminen jäljitettävyys leikki-ikään, välillä jopa vauvaikään asti. Näitä ovat aistiherkkyydet, leikin sisältö, suhtautuminen ihmisiin. Autismi voidaan joskus sekoittaa heikon kommunikaatiokyvyn takia myös dysfasiaan.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu näitä kolmea oireryhmää erottavia tekijöitä. Sarakkeet eivät koostu varsinaisista diagnoosikriteereistä. Erotusdiagnostiikka on tieteellisen selvittelyn alla, siksi seuraavat tiedot ovat osittain kokemuspohjaisia.

AUTISMI	SKITSOFRENIA	PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ
Viestintä konkreettista	Viestintä monitasoista	Viestintä ennakkoluuloista
Lukee niin kuin on kirjoitettu	Lukee mielikuvituksella	Lukee rivien välistä
Vuorovaikutustaidot puutteelliset	Vuorovaikutus harhaista	Vuorovaikutus vääristynyttä
Oireet tilannesidonnaisia	Oireet tilanteesta riippumattomia	Oireet harkitun toiminnan tulosta
Toiminta loogista	Toiminta epäloogista	Toiminta vääristynyttä
Tunneilmaisu heikko	Tunneilmaisu vahva	Tunneilmaisu kylmää
Minä-käsite heikko	Monta minää	Minä korostunut
Itseymmärrys heikko	Itsensä etsintä	Itseihailu ja itseviha
Yksin maailmassa	Monena maailmassa	Maailman napana
Yksi maailma	Monta maailmaa	Vastakohtien maailma
Yliherkät (toisinaan aliherkät) aistit, "mekaaninen" maailmankuva	Aistiharhat	Aistihäiriöt
Aistiherkkyys aiheuttaa stressiä	Aistiherkkyys aiheuttaa pelkoja	Aistiherkkyys aiheuttaa aggressioita
Luulee, että muut ajattelevat samoin kuin itse	Uskoo ajatusten siirtymiseen	Luulee voivansa lukea toisen ajatukset
Luulee muilla olevan saman aistikokemuksen	Eläytyy omaan aistikokemukseensa	Liittää aistikokemukseen ennakkoasenteensa
Vastaa opitulla tavalla, jos ei ymmärrä	Erikoisia vastauksia	Epäluuloiset vastaukset
Stressitekijät määräävät vointia	Ajankierto määrää vointia	Mielialan vaihtelu määrää vointia
Kuvitelmia, muun muassa saduista opittuja	Omia kuvitelmia	Kuvitelmat täydentävät todellisuutta
Mielikuvitus järjestyksen etsimistä	Mielikuvitusmaailmaan eläytyminen	Mielikuvitus täydentää todellisuutta
Hyväuskoinen	Herkkäuskoinen	Epäuskoinen
Analysoi totta ja epätotta	Sekoittaa toden ja epätoden	Täydentää totuutta luuloillaan
Vaatii perusteluja	Eläytyy asioihin	Uskoo omiin päätelmiinsä
Tunneilmaisu vaikeaa	Tunneilmaisu herkkää	Tunneilmaisu kylmää
Ei usko taka-ajatuksiin	Taka-ajatukset sekoittuvat todellisuuteen	Uskoo taka-ajatuksiin
Vaikea eläytyä toisen osaan	Eläytyy helposti toisen osaan	Ei hyväksy toisen osaa
Ihanteellinen ystävä ajattelee samoin	Ihanteellinen ystävä täydentää	Ihanteellinen ystävä tottelee
Maailma stressiä täynnä	Maailma pelkoja täynnä	Maailma uhkia täynnä
Ajatusmaailma suunnitelmia täynnä	Ajatusmaailma mielikuvitusta täynnä	Ajatusmaailma vääryyksiä täynnä
Toimii suunnitelmiensa pohjalta	Toimii inspiraation pohjalta	Toimii ennakkoasenteidensa pohjalta
Rajatut kiinnostuksen kohteet	Laaja-alaiset kiinnostuksen kohteet	Pakkomielteet
Ujous, jatkuvaa vetäytyvyyttä	Sosiaalisuus, tilapäistä vetäytyvyyttä	Depressio, tilapäistä vetäytyvyyttä
Viestintä rajoittunutta	Viestintä epäloogista	Viestintä epäluuloista

Autismi on synnynnäinen ominaisuus. Autismin piirteet näkyvät puhtaimmillaan pienessä ja alle kouluikäisessä lapsessa. Autistisella ihmisellä saattaa olla myös psykoosia, mutta se puhkeaa yleensä vasta teini-iässä. Persoonallisuushäiriö on sosiaalisen kehityksen häiriö, joka ei ole perinnöllinen vaan vääristynyt tapa selvitä hankalista tilanteista.

Skitsofreniaa ei enää diagnosoida lapsuudessa, sillä sen katsotaan puhkeavan vasta teini-iässä. Psykoosi on sen oire, ja puhkeamiseen vaikuttavat ympäristön paineet. Varhaislapsuuden vuorovaikutustekijät altistavat psykoosin puhkeamiseen.

Persoonallisuushäiriön puhkeamiseen vaikuttavat pääosin ympäristötekijät. Lapsen huonot kokemukset ja nuoruusiän kärsimykset aiheuttavat vääristynyttä vuorovaikutusta ympäristön kanssa.

[muokkaa] Lähteet

Autismi. Lääkärin käsikirja verkossa
Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005). Kliininen lapsipsykologia. Suomen Psykologiliitto & Edita. Helsinki ISBN 951-37-4202-4
Care pathway and service needs for children and young people with autistic spectrum disorder
Diagnosis of autism
Skitsofrenian lääketieteellinen diagnoosi. Skitsofrenian käypähoito suositus
Psykopatian lääketieteellinen diagnoosi. Ylilääkäri Hannu Lauerma: Määritteleekö biologia syrjäytyjät.Valtakunnalliset päihdepäivät 2005, s. 24 (PDF)
Persoonallisuushäiriö
http://www.mugsy.org/wing2.htm
http://mugsy.org/wendy/wrongdx.htm
http://www.autism.org/temple/inside.html
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4655
http://hoito.org/teksteja/diagnoosikriteereista-kriteeripeli.php
http://www.shutdownsandstressinautism.com/StressinAutism.pdf
http://www.vep-palvelu.fi/cgi-bin/cgiwrap/veppalve/questions.pl?question=1026
http://www.autismiliitto.fi/files/235/varhaisen_vuorovaikutuksen_tukeminen.pdf
Paunio, Tiina. Epigeneettiset vaikutukset psykiatristen häiriöiden taustalla. Duodecim 5/2006
Improving the Accuracy of the Diagnosis of Schizophrenia by Means of Virtual Reality (PDF)

[muokkaa] Viitteet

↑ Selvitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten sairaalaan lastenneurologiseen toimialan seurannassa 1.1.1997-31.12.2001 olleiden autistiseen kirjoon kuuluvista potilaiden lukumäärästä