Balzers

Wikipedia

Vaakuna

Perustiedot
Vaalipiiri:	Oberland
Postinumero:	9496
Koordinaatit:	47° 04' pohjoista leveyttä 9° 30' itäistä pituutta
Korkeus:	472 m
Pinta-ala:	19,6 km²
Asukasluku:	4 444 (18.10.2004)
Internet-sivut:	www.balzers.li
Kartta

Balzers on Liechtensteinin ruhtinaskunnan eteläisin ja väkiluvultaan neljänneksi suurin kunta lähes neljällä ja puolella tuhannella asukkaallaan. Balzersin kuntaan kuuluvat Balzersin ja Mälsin kylät.

Ensimmäinen pysyvä asutus nykyisen Balzersin alueella on ollut todistettavasti jo vuonna 842. Balzersin nimi tulee latinasta ja merkitsee kartanoa. Balzersissa sijaitseva Gutenbergin linna on rakennettu todennäköisesti 1000-luvulla; ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1263. Linna kuului Frauenbergin paroneille, kunnes 1314 se siirtyi Itävallan omistukseen yli viideksisadaksi vuodeksi.

Balzersiin perustettiin 1817 Lindaun-Milanon postireitin hevosasema, josta tuli 1839 Liechtensteinin ensimmäinen postitoimisto. Toisen maailmansodan jälkeen Balzers koki ratkaisevan rakenteellisen muodonmuutoksen teollisuuden, kaupan ja palveluiden kehittyessä merkittävästi. Nykyisin Balzersissa on uimahalli ja useita muitakin virkistys- ja urheilumahdollisuuksia.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Pietarinkappeli Mälsissä, rakennettu 1500-luvulla, kunnostettu 1873 ja 1934.
Gutenbergin linna, rakennettu todennäköisesti 1000-luvulla, ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1863. Linna kuului aluksi Frauenbergin paroneille, kunnes 1314 se siirtyi Itävallan omistukseen yli viideksisadaksi vuodeksi. Balzersin kunta osti 1750 rapistumaan jätetyn linnoituksen vuonna 1824. Vuonna 1905 kuvanveistäjä Egon Rheinberger Vaduzista osti linnan omiin tarkoituksiinsa ja laajensi sen nykyiseen muotoonsa vuosina 1906-1910. Joitakin vuosia linnassa toimi ravintola. Nykyään linna kuuluu valtiolle, ja sitä on kunnostettu lähivuosina, niin että elokuussa 2000 siellä on järjestetty yksityisiä ja kulttuuritapahtumia.
Pyhän Nikolauksen seurakunnan kirkko, rakennettu vuonna 1912, wieniläisen arkkitehdin Gustav von Neumannin suunnittelema. Varat rakentamiseen lahjoitti ruhtinas Johann II Hyvä juhlistaakseen 50-vuotishallitsijajuhlaansa.