1906
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
- 1. tammikuuta – Preussin yleisesikuntapäällikkö Alfred von Schlieffen jätti tehtävänsä korkean ikänsä vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli kenraaliluutnantti Helmuth von Moltke. Schliefen jätti jälkeensä ns. Schlieffenin suunnitelman.
- 17. tammikuuta – Ranskan presidentiksi valittiin Armand Fallières.
- 10. helmikuuta – Merisodankäynnin mullistanut taistelulaiva HMS Dreadnought laskettiin vesille Portsmouthissa.
- 26. helmikuuta – Tshokken tapaus: Latvialaiset bolševikit ryöstivät Venäjän valtionpankin konttorin Helsingissä.
- 22. maaliskuuta – Saksassa Blohm & Vossin telakalla laskettiin vesille SMS Scharnhorst.
- 9.–12. maaliskuuta – Suomen Sosialidemokraattinen Puolue järjesti Tampereella yleisen torpparikokouksen.
- 10. maaliskuuta – Ranskassa Courrièrissa sattuneessa kaivosonnettomuudessa kuoli 1 100 työläistä.
- 13. maaliskuuta – Portugalilaisten taistelulaivojen Dom Carlos ja Vasco de Gama miehistöt kapinoivat.
- 18. huhtikuuta – San Franciscon suuri maanjäristys ja sen jälkeinen tulipalo tuhosi 28 000 taloa ja surmasi tuhat ihmistä.
- 22. huhtikuuta – Ateenan olympialaiset avattiin.
- 1. toukokuuta – Maalaisliitto perustettiin Oulaisissa. Myöhemmin samana vuonna perustettiin Suomen maalaisväestön puolue, joka yhdistyi Maalaisliittoon lokakuun lopulla. Santeri Alkion toimittama Ilkka-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran 20. huhtikuuta.
- 10. toukokuuta – Nikolai II avasi ensimmäisen Venäjän duuman istunnon. Duuman jäsenistä suurin osa vastusti monarkiaa, ja se hajotettiin kymmenen viikon kuluttua 22. heinäkuuta.
- 12. toukokuuta – J. V. Snellmanin satavuotissyntymäpäivänä noin 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä suomenkielisiksi.
- 20. toukokuuta – Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin.
- 29. toukokuuta – Suomessa säätyvaltiopäivät hyväksyi uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Valtiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nikolai II vahvisti lain 20. heinäkuuta. Sekä miehet että naiset saivat yleisen äänioikeuden.
- 31. toukokuuta – Espanjan kuningas Alfonso XIII avioitui prinsessa Viktoria Eugenie von Batterbergin kanssa. Aviopari selvisi niukasti anarkistien pommi-iskusta.
- 12. heinäkuuta – Aiemmin vakoilusta elinkautiseen vankeuteen tuomittu Alfred Dreyfus todettiin syyttömäksi ja hän sai sotilasarvonsa takaisin. Dreyfusin tapaus päättyi.
- 22. heinäkuuta – Nikolai II hajotti duuman.
- 30. heinäkuuta – Viaporin kapina syttyi, sotaväki kapinoi aikeinaan hyökätä Kronstadtin kautta Pietariin. Suomen punakaartin päällikkö Johan Kock julisti Helsingissä suurlakon kapinan tueksi. Kapinalliset antautuvat 2. elokuuta. Punakaartin ja suojeluskuntien yhteenotossa Hakaniemessä sai surmansa kymmenisen henkeä.
- 25. elokuuta – Venäjän pääministeri Pjotr Stolypinin murhayrityksessä kuoli 27 ihmistä.
- 2. syyskuuta – Roald Amundsen saapui Nomen satamaan Alaskassa purjehdittuaan Luoteisväylän läpi.
- 1. lokakuuta – Suomen valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain uudistukset astuivat voimaan.
- 3. lokakuuta – SOS:sta tuli virallinen hätämerkki.
- 14. marraskuuta – Kansleri Bernhard von Bülow puhui Saksan valtiopäivillä Britannian ja Ranskan entente cordialen, Venäjän ja Ranskan liiton sekä Marokon konferenssin johtaneen Saksan piiritykseen.
- 23. marraskuuta – Keisari Frans Joosef I nimitti Conrad von Hötzendorfin Itävalta-Unkarin asevoimien päämajan päälliköksi.
- 13. joulukuuta – Britannia, Ranska ja Italia solmivat sopimuksen Abessinian koskemattomuudesta.
- 14. joulukuuta – Ensimmäinen saksalainen sukellusvene, U1, otettiin käyttöön Kielissä.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Joulukuu – Helsingin asukasluku ylitti 100 000 asukasta.
[muokkaa] Syntyneitä
- 11. tammikuuta – Albert Hofmann, sveitsiläinen kemisti (LSD:n keksijä)
- 15. tammikuuta – Aristoteles Onassis, kreikkalainen laivanvarustaja (k. 1975)
- 7. helmikuuta – Pu Yi, Kiinan keisari 1908–1912 ja 1917 (k. 1967)
- 10. helmikuuta – Lon Chaney, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1973)
- 18. helmikuuta – Hans Asperger, itävaltalainen lastenlääkäri (k. 1980)
- 19. maaliskuuta – Adolf Eichmann, kansallissosialisti ja holokaustin pääsuunnittelija (k. 1962)
- 8. huhtikuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (k. 1939)
- 13. huhtikuuta – Samuel Beckett, irlantilainen Nobel-palkittu kirjailija (k. 1989)
- 25. huhtikuuta – Sally Salminen, ahvenanmaalainen kirjailija (k. 1976)
- 22. huhtikuuta – Ruotsin prinssi Gustaf Adolf (k. 1947)
- 28. huhtikuuta – Kurt Gödel, matemaatikko (k. 1978)
- 4. syyskuuta – Ruben Auervaara, suomalainen huijari (k. 1964)
- 25. syyskuuta – Dmitri Šostakovitš, neuvostoliittolainen säveltäjä (k. 1975)
- 8. marraskuuta – Hans Cristian Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 1960)
- 18. marraskuuta – Klaus Mann, saksalainen kirjailija (k. 1949)
- 19. joulukuuta – Leonid Brežnev, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (k. 1982)
- 25. joulukuuta – Ernst Ruska, Nobel-palkittu fyysikko (k. 1988)
[muokkaa] Kuolleita
- 29. tammikuuta – Tanskan kuningas Kristian IX
- 19. huhtikuuta – Pierre Curie, ranskalainen fyysikko
- 23. toukokuuta – Henrik Ibsen, norjalainen näytelmäkirjailija
- 31. heinäkuuta – Ferdinand von Wright, suomalainen taidemaalari
- 16. marraskuuta – J. H. Erkko, runoilija
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Joseph Thomson
- Nobelin kemianpalkinto: Henri Moissan
- Nobelin lääketieteen palkinto: Camillo Golgi ja Santiago Ramón y Cajal
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Giosuè Carducci
- Nobelin rauhanpalkinto: Theodore Roosevelt
[muokkaa] Kirjoja
- Tarulinna: Suomen kansan satuja lapsille – Joel Lehtonen
- Tuomas Vitikka – Eino Leino
- Muuan nuoruus – Hermann Hesse
- Kuunaama – Jack London
- Valkohammas – Jack London
- Kommunistinen manifesti käännettiin suomeksi.