Baranovitši
Wikipedia
Baranovitši (ven. Барановичи, valkoven. Баранавічы, Baranavitšy) on kaupunki Brestin alueella, Valko-Venäjällä. Vuonna 1995 kaupungissa asui 173 000 ihmistä. Se on merkittävä rautateiden risteyspaikka ja yliopistokaupunki.
[muokkaa] Historia
Ensimmäinen maininta Baranowicze-nimisestä kylästä on vuodelta 1706. Tuolloin kylä oli puolalaisen Rozwadowskin suvun yksityisomaisuutta. Puolan jaoissa kaupunki siirtyi keisarilliselle Venäjälle. Vuonna 1870 siitä tuli merkittävä Varsova—Moskova- ja Vilna—Lviv-ratojen välietappi. Väkiluku alkoi nopeasti kasvaa, vuonna 1883 asukkaita oli jo lähes 2 000 ja 1897 jo 4 600, joista noin puolet juutalaisia. Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa kaupunki siirtyi takaisin Puolan haltuun, jolloin se sai myös kaupunkioikeudet. Vuonna 1921 asukasluku oli jo yli 11 000, joista 67 % puolalaisia ja loput pääasiassa valkovenäläisiä, puolalaisia ja venäläisiä. Vuoteen 1939 mennessä asukasluku kasvoi lähesä 30 000:een.
Vuonna 1939 Neuvostoliitto miehitti kaupungin ja alueelle tuli yli 3 000 juutalaispakolaista Saksan miehittämiltä alueilta. Kesäkuussa 1941 Saksa miehitti alueen ja saman vuoden elokuussa perustettiin ghetto yli 12 000:lle juutalaiselle, joista suurin osa siirrettiin seuraavan vuoden aikana keskitys- ja tuhoamisleireille. 8. kesäkuuta 1944 puna-armeija miehitti kaupungin ja koko alue siirtyi osaksi Neuvostoliittoon kuulunutta Valkovenäjän sosialistista neuvostotasavaltaa. Tuolloin myös puolalainen nimi Baranowicze muutettiin nykyiseen venäläiseen asuunsa. Neuvostoaikana kaupunki teollistui huomattavasti. Vuonna 1991 siitä tuli osa itsenäistynyttä Valko-Venäjää.
[muokkaa] Tunnettuja baranovitšilaisia
- Valerija Novodvorskaja, venäläinen poliitikko
