Venäläiset
Wikipedia
| Venäläiset | |
|---|---|
 |
|
| Kokonaismäärä | 135 miljoonaa |
| Pääasiallinen asuinalue |  Venäjä:115 889 000 (vuonna 2002)[1]
|
| Kieli (kielet) | venäjä |
| Uskonto (uskonnot) | ortodoksisuus |
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, Euroopan suurin kansa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Venäläisten alueellinen jakautuminen
Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa), mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa.
Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.
[muokkaa] Uskonto
Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Johtuen Neuvostoliiton uskontoihin kohdistamasta sortopolitiikasta, ei kovin moni venäläinen kuitenkaan varsinaisesti kuulu kirkkoon.
[muokkaa] Alkuperä
-
Pääartikkeli: Venäläisten alkuperä
Nykyiset venäläiset (isovenäläiset) ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia.[20] 600-luvulta alkaen slaavilaiset väestöt saapuivat vanhalle suomalais-ugrilaisten alueelle, joita ovat muun muassa Ylä-Volgan ja Väinän vesistöalueet.
Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta alkoivat erottua nykyiset venäläiset (isovenäläiset), valkovenäläiset ja ukrainalaiset (vähävenäläiset).
Myöhemmin venäläiset ovat levittäytyneet yhä itään, ja etenkin 1800-luvulta lähtien laajamittaisemmin myös Siperiaan, jossa ovat enemmistökansallisuutena. Venäläisen laajentumisen tunnusomaisena piirteenä on alueiden alkuperäiskansojen sulautuminen venäläiseen väestöön, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä pienten kansallisuuksien kadotessa venäläisen elämäntavan ja kulttuurin puristuksessa. Tämän seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.
[muokkaa] Lähteet
- Heikki Kirkinen (2004): Venäjän historia. Otava. ISBN 951-1-15799-X.
- Jouko Vahtola (2003): Suomen historia: jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava. ISBN 951-1-17397-9.
- Hans-Peter Schulz et al.: artikkeli Muinaistutkija-lehden numerossa 4/1998.
- L. Cavalli-Sforza & Menozzi, Piazza 1994: The history of geography of human genes
[muokkaa] Viitteet
- ↑ [1]
- ↑ [2]
- ↑ [3]
- ↑ [4]
- ↑ [5]
- ↑ [6]
- ↑ [7]
- ↑ [8]
- ↑ [9]
- ↑ [10]
- ↑ [11]
- ↑ [12]
- ↑ [13]
- ↑ [14]
- ↑ [15]
- ↑ [16]
- ↑ [17]
- ↑ [18]
- ↑ [19]
- ↑ Kirkinen, Vahtola, Muinaistutkija, The history of geography of human genes
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia (2002) 4. Artikkeli www:ssä.
Luokat: Puutteelliset lähdemerkinnät | Etniset ryhmät -tyngät | Euroopan Venäjän etniset ryhmät | Aasian Venäjän etniset ryhmät | Kazakstanin etniset ryhmät | Valko-Venäjän etniset ryhmät | Moldovan etniset ryhmät | Ukrainan etniset ryhmät | Liettuan etniset ryhmät | Latvian etniset ryhmät | Viron etniset ryhmät | Armenian etniset ryhmät | Azerbaidžanin etniset ryhmät | Tadžikistanin etniset ryhmät | Kirgisian etniset ryhmät | Turkmenistanin etniset ryhmät | Slaavit
