Bayeux'n seinävaate
Wikipedia
Bayeux'n seinävaate (ransk. La tapisserie de Bayeux myös La Tapisserie de la reine Mathilde) on todennäköisesti Vilhelm Valloittajan velipuolen Bayeux'n Odon teettämä tekstiilityö. Siinä kerrotaan 1066 tapahtuneen Englannin valloituksen keskeisistä tapahtumista ja eritoten Hastingsin taistelusta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Fyysinen olemus
Bayeux'n seinävaate ei ole enää fyysiseltä olemukseltaan sellainen seinävaate kuin me sanalla ymmärrämme. Se on pellavakankaalle kahdeksalla eri luonnonvärillä hahmoteltu kuvaelma tapahtumista. Se on toteutettu vuosien 1066 ja 1086 välisenä aikana Bayeux'n piispanpalatsia ja tuomiokirkkoa varten.
Seinävaate jakautuu sarjaan kuvauksia ja korkeudeltaan seinävaate on noin 50 senttiä. Jotkut näkevätkin seinävaatteen tavassa kuvata tapahtumia selkeän esikuvan sarjakuville. Kaikkiaan kuvauksissa esitetään 626 henkilöä. Asiantuntijat ovat päässeet näkemyksiin, että seinävaatteessa olisi 30-70 erillistä kuvaelmaa. Jokainen kuvaelma on varustettu latinankielisin tekstein.
[muokkaa] Alkuperä
Niin tämän seinävaatteen kuin monen muunkin vielä selvästi nähtävissä ja tutkittavissa olevan esineen alkuperään liittyvistä kysymyksistä tutkijat ovat hyvinkin erimielisiä. Jo mainittu Bayeux'n piispa Odon hyväksytään melko yleisesti seinävaatteen tilaajaksi. Sitä vastoin suuri erimielisyys on siitä, kuka seinävaatteen on valmistanut ja missä.
Vilhelm Valloittajan puoliso Mathilde hovinaisineen on eräiden mielestä mitä todennäköisin seinävaatteen tekijä. Toisten mielestä se on valmistettu Englannin maaperällä, Kentissä, Winchesterissä tai Hampshiressä noin kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta siinä kuvattujen tapahtumien jälkeen.
[muokkaa] Historiallinen sisältö
Seinävaate tuo nähtävillemme historiallisia tapahtumia, joista muuten olisi suhteellisen vähän tietoa. Vuosisatojen aikana vaatteen kuvallinen kertomus on tehnyt myös lukutaidottomille mahdolliseksi saada tietoa noista historiallisista tapahtumista.
Varsinaisen tapahtumakertomuksen lisäksi seinävaate antaa meille runsaasti tietoja omasta ajastaan. Näin 1000-luvun kirjonta- ja käsityötekniikka yleensä avautuu meille helpoimmin. Lisäksi se antaa tekoajaltaan muuta tietoa rakentamisesta, laivoista sekä rakenteista. Myös Vilhelm Valloittajan hovielämä kuten myös Edvard Tunnustajan linnan hovielämä Westminsterissä avautuvat eteemme seinävaatteesta. Lukuisat sotilaat antavat meille kuvan tuon aikaisesta sotilaiden varustuksesta. Jopa heidän kilpiensä kuviot tuovat meille tietoa heidän henkilöllisyydestään. Pitkään oletettiin esimerkiksi sotilaiden tuolloin taistelleen kädet hansikkaissa, mutta seinävaate antaa meille toisenlaisen tiedon tästäkin.
Seinävaatteen kuvat kertovat kuningas Edvard Tunnustajan langon herttua Harold Godwinsonin seikkailuista. Hänen laivansa haaksirikkoutui nykyisen Sommen alueen rannikolle, kreivi Guy de Ponthieun maille vuonna 1604. Harold pelastui ja joutui lunnaita havitelleen kreivi Guyn vangiksi. Kuten seinävaate esittää, Normandian herttua Vilhelmin vakoilija oli paikalla, ja tämän antaman tiedon perusteella herttua edellytti kreivin luovuttavan vangin hänen haltuunsa Roueniin.
Tämä tilanne Rouenissa tuo meille esille Haroldin Vilhelmille vannoman valan. Tällöin hän lupaa auttaa Vilhelmin pääsemään Englannin valtaistuimelle Edvard Tunnustajan jälkeen: Vilhelm vaatii kruunua itselleen vaimonsa Mathildan perimyksen perusteella. Tämä Haroldin lupaus saa myöhemmin muun muassa paavin julistamaan hänet kirkonkirkoukseen. Tämän jälkeen seinävaate kertoo Haraldin paluusta Englantiin, josa hän julistaa itsensä kuninkaaksi Edwardin kuoleman jälkeen.
Tietenkin seinävaate heijastelee normandialaista näkemystä historiasta ja kuvatuista tapahtumista. Eritoten tietenkin Vilhelmin suorittamaa valloitusta ja hänen laillista oikeuttaan Englannin kruunuun korostetaan seinävaatteen kertomuksessa. Harold puolestaan esitetään petturina ja valapattona, vaikka tästä valasta ei ole seinävaatteen kertomuksen lisäksi muita todisteita kuin maininta Guillaume de Potiersin teoksessa Gesta Guillelmi, joka sekin on normandialainen lähde.
Tämän jälkeen seinävaate kuvaa Vilhelm Valloittajan valmistelua sotaretkeään varten. Sitten ovat kuuluisat kuvat Hastingin taistelusta. Pitkään tutkijat uskoivat, että seinävaattessa kuvataan Haroldin kuolema nuolen osuttua hänen silmäänsä. Nykyisin tutkijat melko yksimielisesti uskovat, että henkilöiden kohdalla on tapahtunut sekaannus ja kuoleva ritari on Haroldin veli, joka kuoli nuolen surmaamana.
[muokkaa] Seinävaatteen vaiheet
Seinävaate on kulkenut läpi kuohuvien vuosisatojen ja säilynyt alkuperäisenä aina meidän päiviimme saakka. Vuosisatojen ajan se oli nähtävillä Bayeux'n tuomiokirkossa. Kuitenkin suurimpien myllerrysten aikana se kätkettiin turvaan. Näin tapahtui muun muassa Ranskan suuren vallankumouksen aikana. Lukuisat tiedemiehet tutkivat seinävaatetta 1800-luvulla ja siitä tuli suuri yleisen mielenkiinnon kohde. Seinävaate restauroitiin Bayeux'ssa 1842. Silloin se myös sijoitettiin turvaan lasisuojuksen taakse. Viimeisimmät suojaanviennit tapahtuivat ranskalais-saksalaisen sodan aikana 1870 ja toisen maailmansodan aikana.
Nykyisin seinävaate on nähtävänä Centre Guillaume le Conquérant-museossa Bayeux'n kaupungissa.
