Bioluminesenssi
Wikipedia
Bioluminesenssi on biologista valotuotantoa. Bioluminoivia ovat varsinkin monet syvänmeren eliöt, mutta myös esimerkiksi eräät käävät. Suomessa kiiltomadot, yksi sienilaji, pohjanmesisieni, sekä jotkin homeet voivat hohtaa pimeässä. Lisäksi Itämereen saattaa satunnaisesti eksyä itsevalaisevia merieliöitä. Bioluminesenssi on kemiluminesenssin erikoistapaus.
Varsinkin syvänmeren eliöt tuottavat valoa, sillä muuten ne eivät voisi nähdä mitään auringonvalon lähes täysin puuttuessa. On arveltu, että jopa yhdeksänkymmentä prosenttia syvänmeren eliöistä tuottaa valoa tavalla tai toisella. Jotkut saalistavat, ja jotkun viestivät lajitovereilleen valollaan. Myös monet kalat tuottavat valoa. Yleensä valon väri on sininen tai vihreä tai jotain siltä väliltä, sillä nämä värit näkyvät veden alla parhaiten. Jotkut eliöt loistavat kuitenkin myös muissa väreissä, ja jopa infrapunavaloa.
Meren pinnalle asti näkyvää vesieliöiden loistetta kutsutaan suomalaisessa kansanperinteessä vesisäihkyksi ja noidantuleksi. Myös Itämeressä tavataan toisinaan vesisäihkyä.
Bioluminesenssi syntyy kemiallisessa reaktiossa, jossa lusiferiini-pigmentti hapettuu lusiferaasi-nimisen entsyymin katalysoimassa reaktiossa. Kosubstraattina tässä reaktiossa toimii adenosiinitrifosfaatti (ATP). Reaktio voi tapahtua joko solujen sisällä tai ulkopuolella.
| Luminesenssin alalajit | |||
| elektroluminesenssi - | fotoluminesenssi - - fluoresenssi - fosforesenssi |
kemiluminesenssi - - bioluminesenssi |
termoluminesenssi |
| triboluminesenssi - radioluminesenssi - sonoluminesenssi | |||
Ihmisiä jo muinoin kummastuttaneita valoilmiöitä käsitteleviä artikkeleita
biologinen valontuotanto · Elmon tuli · maanjäristysvalot · maavalo · pallosalama · peikonkulta · revontulet · ukonvirva · vesisäihky · virvatulet
