Carl Oscar Malm
Wikipedia
Carl Oscar Malm (s. 12. helmikuuta 1826, Eura k. 8. kesäkuuta 1863, Turku), suomalaisen viittomakielen isä, perusti Porvooseen ensimmäisen kuurojenkoulun. Malm oli itsekin kuuro. Hänen kuuroutensa syy on kuitenkin jäänyt tuntemattomaksi.
Malmin perhe oli sivistynyt ja yhteiskunnallisesti valveutunut. Malmin isä, Anders Gustaf Malm, oli Kymenkartanon läänin maaherranvirastossa kanslistina ja lääninviskaalina. Carl Oscar eli lapsuutensa Euran Askolassa ja Porvoossa vuodesta 1833. Vuonna 1834 Malmin vanhemmat lähettivät pojan tukholmalaiseen kuurojenkouluun (Manilla-koulu) ensin yksityisoppilaana. Vuosina 1840–1844 hän opiskeli maksavana oppilaana. Koulu päättyi 16. lokakuuta 1845. Koulumenestyksestä kertoo päästötodistus, joka oli seuraavan sisältöinen:
- "Kuuromykkä Carl Oscar Malm, joka on syntynyt 12 päivänä helmikuuta 1826 Porvoossa Suomessa, tuli ensin opettaja herra Holzin luo täysihoitolaisena 7. päivänä elokuuta 1834, ollen ensin auskultanttina mukana kuuromykkäin oppikursseilla ja muutti sitten maksavana oppilaana 14. päivänä helmikuuta 1840 yllä mainittuun oppilaitokseen. Malmille annetaan se kiitettävä arvosana, että hän koulunkäyntiaikanaan on alati osoittanut siveää, vakaata, hyvää ja jumalanpelkoista käytöstä sekä erinomaista tarkkaavaisuutta, ahkeruutta ja oppivaisuutta, että hänellä on puhdas ja luotettava käsiala, että hän on hankkinut harvinaisen taidon ruotsinkielen ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa, läpikäynyt jokseenkin laajoja kursseja Ruotsin historiassa ja maantieteessä sekä yleisissä luonnontieteissä, erittäin tähtitieteessä, käsittänyt tärkeimmän yleisestä historiasta ja maantieteestä ja niin ikään läpikäynyt laskuopin ja yksinkertaisimman mittausopin"
Vuonna 1846 Malm perusti ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen. Hänestä tuli ensimmäinen viittomakielinen opettaja. Alussa koulun toiminta oli kankeaa ja vaivalloista, mutta tammikuussa 1857 kokoontui muutamia Malmin koulusta kiinnostuneita henkilöitä neuvottelemaan koulun tilanteesta. Tämä "johtokunta", johon kuuluivat muun muassa Johan Ludvig Runeberg ja C. H. Alopaeus, sai kerätyksi varoja koululle, joka muutti tilavampaan huoneistoon.
Edellä mainitun johtokunnan aloitteesta vuonna 1860 Turkuun perustettiin ensimmäinen valtion ylläpitämä kuurojenkoulu. Malm ei itse saanut koulun johtajuutta, koska katsottiin, että johtajan täytyy olla kuuleva. Siten alussa koulun vt. johtajana oli Carl Oscarin veli Gustaf Emil Malm. Turku ei ottanut Malmia vastaan niin hyvin kuin Porvoo, ja hän tunsikin itsensä ulkopuoliseksi.
Malm oppi Ruotsissa ruotsalaisen viittomakielen, jonka hän toi mukanaan Suomeen. Kuurojenkouluissa opiskelleet kuurot oppivat kielen häneltä ja suomalainen viittomakieli alkoi kehittyä. Malm osasi viittomakielen lisäksi ruotsia, suomea, saksaa, ranskaa ja englantia.
Malm kuoli 37-vuotiaana vuonna 1863 keuhkotulehdukseen. Kuurojen keskuudessa kerrotaan, että hän olisi saanut sen auttaessaan hevosta joesta ylös. Malm haudattiin Turkuun.
[muokkaa] Lähteet
- Kuurojen Liitto
- Tampereen kuurojen yhdistys
- Eeva Salmi & Mikko Laakso: Maahan lämpimään. Suomen viittomakielisten historia. (2005)