Christfried Ganander

Wikipedia

	Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Christfried Ganander (21. marraskuuta 1741, Haapajärvi – 17. helmikuuta 1790, Rantsila) oli suomalainen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja 1700-luvun sanakirjan tekijä. Gananderin suurin saavutus oli ensimmäisen laajan suomen kielen sanakirjan kerääminen, joka jäi kuitenkin julkaisematta. Lisäksi hän oli kansanrunouden kerääjä ennen Elias Lönnrotia.

Christfried Ganander syntyi Haapajärvellä 1741 kappalainen Thomas Gananderin ja hänen vaimonsa Helena Hidenin perheeseen. Isän kuoltua 1751 hänet otti huollettavakseen äidinisä Henrik Hiden, joka oli kappalaisena Kauhajoen pappilassa. Ganander toimi myöhemmin itsekin kappalaisena Rantsilassa.

Julkaistuista teoksista tunnetuin on Mythologia Fennica vuodelta 1789.

Kansankulttuurin kerääjän ja tutkijan Christfried Gananderin pääteos on suomalaisten kansanuskon hakuteos Mythologia Fennica. Hän kokosi myös suomen kielen sanakirjan, julkaisi tilapäisrunoja sekä toimi valistuksen hengessä kansanopettajana.

Ganander valmistui papiksi Turun akatemiasta ja vihittiin virkaansa vuonna 1763. Hän valmistui maisteriksi 1766, ja hän toimi Rantsilan kappalaisena 1775–1790. Hän oli opinnoissaan saanut luonnontieteellisiä vaikutteita ja kiinnostunut myös Porthanin suomalaisuuden aatteesta. Kirjallisen uransa hän aloitti julkaisemalla kokoelman arvoituksia sekä eläinsatuja.

Arvoituskokoelma Aenigmata Fennica, Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa ilmestyi 1783 ja sisältää 337 arvoitusta. Se perustui Gananderin keräämään kansanrunouteen ja suomen kielen sanastoon.

Vuonna 1789 ilmestyneen aakkosellisen hakuteoksen Mythologia Fennican aineiston Ganander oli koonnut kansanrunoista, loitsuista, perimätiedoista ja kirjallisista lähteistä. Teos oli Suomen kansan varhaisen historian esitys. Siitä on otettu faksimilepainos 1961. Elias Lönnrot piti Gananderin työtä merkittävänä ja jatkoi sitä.

Gananderin teoksista oli kuitenkin merkittävin julkaisematta jäänyt yli 30 000 hakusanaa sisältävä suomalais-ruotsalais-latinalainen sanakirja Nytt Finskt Lexicon. Siinä Ganander esitti etymologisia selityksiä. Teos julkaistiin faksimilejäljennöksenä 1937—1940.

Ganander julkaisi vuonna 1780 tutkielman romanien alkuperästä, elintavoista ja kielestä. Teokselle myönnettiin Ruotsin kaunokirjallisuusakatemian kilpailussa hopeamitali.

Ganander teoksilla on edelleen arvo aineistokokoelmina.

Ganander kansalliset ja tieteelliset kiinnostukset soveltuivat 1700-luvun jälkipuolen valistuksen henkeen. Ganander julkaisi kaksi ensimmäistä suomenkielistä lääkintäkirjaa, Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki sekä Eläinten Tauti-Kirja, joista otettiin useita painoksia vielä 1800-luvulla.