Circuit Park Zandvoort
Wikipedia
| Circuit Park Zandvoort | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Zandvoort, Alankomaat |
| Suurimmat tapahtumat | Formula 1, DTM, A1GP, WTCC, Formula 3 |
| Radan pituus | 4.18 kilometriä |
| Mutkia | 13 |
| Rataennätys | 1'19.880 (Luca Badoer, Ferrari, 2001) |
Circuit Park Zandvoort on moottorirata, joka sijaitsee lähellä Zandvoortin kaupunkia Alankomaissa Pohjanmeren rannalla.
Zandvoortissa on pidetty autourheilukilpailuja jo ennen toista maailmansotaa, mutta varsinainen moottorirata valmistui vasta sodan jälkeen, suunnittelijana John Hugenholtz.
Rata avattiin 7. elokuuta 1948. Seuraavana vuonna siellä ajettiin Zandvoortin Grand Prix. 1952 ajettiin Hollannin Grand Prix, joka kuului Formula ykkösten sarjaohjelmaan
Vuonna 1985 Hollannin GP ajettiin viimeisen kerran. Yhtiö, joka pyöritti radan toimintaa, lopetti toimintansa. Rataa, jonka omisti Zandvoortin kaupunki, ei käytetty vähään aikaan, joten kaupunki myi osia rata-alueesta vuonna 1987 eräälle bungaloweja ylläpitävälle yritykselle. Tämä bungalow-kylä on yhä rata-alueen vieressä.
Ryhmä ihmisiä ja yrityksiä suunnitteli jäljellä olevan radan säästämistä. Näin syntyi "Circuit Park Zandvoort" ja rata suunniteltiin uudelleen. Ensin avattiin 2,6 km pitkä rata kesällä 1989. Vuonna 1995 CPZ sai luvan Hollannin hallitukselta rakentaa uusi täysimittainen rata. Tämä projekti valmistui 2001 varikkorakennukset, pääkatsomo ja radan muoto uudistuneina. Tällä hetkellä radalle yritetään saada taas F1 -kilpailu, mutta mahdollisuudet ovat melko pienet.
Kuuluisin mutka radalla on Tarzanbocht ("Tarzanin mutka") pääsuoran lopussa, joka antaa erinomaiset mahdollisuudet ohitusyrityksille. Tarinan mukaan tämä mutka on nimetty paikallisen henkilön mukaan, joka sai lempinimekseen Tarzan. Hän halusi antaa radan suunnittelijoille omistamansa puutarhan dyyneiltä mikäli he nimeäisivät mutkan hänen mukaansa. Monia erilaisia versoita tästä tarinasta on tiedossa.
Radalla on sen historian aikana sattunut monia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia; esimerkiksi Piers Courage vuonna 1970 ja Roger Williamson vuonna 1973.
