Diskurssi
Wikipedia
Diskurssi-ilmaisulla (discourse, Diskurs jne.) tarkoitettiin 1960-luvulle saakka lähinnä "pohdiskelevaa analyysia" tai "keskustelua". Sen jälkeen käsitteestä on tullut teoreettisesti latautunut, ja sen merkitys vaihtelee teoreettisesta viitekehyksestä riippuen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Määritelmiä
Michel Foucault'n diskurssikäsite on yksi tunnetuimmista. Yksinkertaistettuna Foucault tarkoitti käsitteellä kunkin aikakauden kielessä ilmenevää ymmärrystä todellisuudesta. Foucault'n mukaan "diskurssit ovat käytäntöjä, jotka systemaattisesti muokkaavat puhuntansa kohteita" (Archaeology of Knowledge, Chapter 3). Diskurssin sisäiset säännöt määrittävät, mitä jostakin aiheesta on mahdollista sanoa, miten siitä voidaan puhua. Diskurssit ovat tässä ajattelussa myös tieto-opillisia järjestelmiä, jotka sisältävät tietyt ontologiset uskomukset. Esimerkiksi länsimainen tiede tai jotkut oppijärjestelmät, kuten vaikkapa marxismi, voidaan nähdä omina diskursseinaan.
Diskurssit nähdään usein vangitsevina siten, että diskurssin omaksuneen on vaikea ajatella toisin. Diskursseihin liittyy vahvasti vallan aspekti, koska erilaiset yhteiskunnalliset diskurssit määrittelevät, mikä on totta, mistä asioista voi puhua ja miten asioista puhutaan.
Diskurssien tutkimusta kutsutaan diskurssianalyysiksi. Diskurssianalyysi puolestaan pitää sisällään kirjavan joukon tutkimuskäytäntöjä, eikä muodosta mitään yhtenäistä metodista kokonaisuutta.
Yksinkertaistetusti ilmaistuna diskurssi tarkoittaa sanoja, joilla jostain tietystä asiasta keskustellaan. Ilman yhteisiä sanoja keskustelu olisi mahdotonta. Valitut sanat kuitenkin itsessään kantavat merkityksiä, jotka vaikuttavat keskustelun alla olevaan asiaan. Tämän vuoksi saattaa esiin nousta "vastadiskurssi", vaihtoehtoinen sopimus käytettävissä olevista sanoista. Ajan myötä vastadiskurssi voi yleistyä ja jopa muodostua yleiseksi valtadiskurssiksi.
Heikki Pesonen tarkoittaa diskurssilla kiteytynyttä ajattelutapojen, käsitysten (kuten arvot, normit ja asenteet) ja olettamusten kokonaisuutta, jota ylläpidetään erilaisten sosiaalisten instituutioiden avulla.[1]
[muokkaa] Esimerkkinä hedelmöityshoitolaki
Yksinkertaistettuna esimerkkinä diskurssianalyysista voidaan pitää muun muassa pohdintaa siitä, millaisilla sanoilla kesällä 2006 valmistellusta hedelmöityshoitolaista puhuttiin. Lakia valmisteltaessa pohdittiin muun muassa yksinäisten naisten oikeutusta hoitoon. Jos tutkitaan sanaa "yksinäinen nainen" diskurssianalyyttisesti, huomataan termin sisältävän muitakin merkityksiä kuin tarkoitettu ilmaus ilman parisuhdetta elävästä naisesta. Termi "yksinäinen" sisältää ajatukset myös sosiaalisesta ja henkisestä yksinolosta ja vaillinaisuudesta. Nämä merkitykset vaikuttavat omalta osaltaan käytävään keskusteluun, riippumatta siitä, onko keskustelija asian puolesta tai sitä vastaan. Termin sijaan on yleisessä keskustelussa tarjottu termiä "itsellinen nainen", jonka lisämerkitykset eivät ole yhtä negatiivisia kuin alkuperäisesti käytetyn termin. Uusi termi kuuluu asettelultaan siis vastadiskurssiin.
[muokkaa] Kritiikkiä
Diskurssin käsitettä on arvosteltu siitä, että se edustaisi sosiaalista konstruktivismia. Sanamagiastakin sitä on syytetty.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Arja Jokinen, Kirsi Juhila ja Eero Suoninen: Diskurssianalyysi liikkeessä, Vastapaino 1999, Tampere.
- Arja Jokinen, Kirsi Juhila ja Eero Suoninen: Diskurssianalyysin aakkoset, Vastapaino 1993, Tampere.
