Enid Blyton

Wikipedia

Enid Mary Blyton (11. elokuuta 1897 – 28. marraskuuta 1968) oli englantilainen kirjailija.

Lapsena Blyton haaveili pianistin ammatista, mutta meni 19-vuotiaana opettajakouluun. Hänen ensimmäiset romaaninsa oli suunnattu aikuisille.

Hän on kirjoittanut useita lapsille ja nuorille tarkoitettuja teossarjoja mm. Viisikko-, Salaisuus-, Sos- ja Seikkailu-sarjat. Blyton kirjoitti yli 600 lasten- ja nuortenkirjaa 40 vuotta kestäneen kirjailijauransa aikana. Hänen kirjojaan on käännetty yli 40 kielelle ja niitä on myyty miljoonittain. Blyton on epäilemättä 1900-luvun suosituin ja menestynein brittiläinen lasten/nuorten kirjailija.

Enid Blytonin kirjat onnistuivat kiehtomaan alle murrosikäisten lasten mielikuvitusta. Pääasia niissä on aina mysteeri ja sen ratkaisu. Hänen kirjoissaan lapset ovat aina lomalla koulusta, ja vapaita seikkailemaan ja tutkiskelemaan maailmaa ilman aikuisten sekaantumista. Tarinoiden perheet ovat pääsääntöisesti vajaita, yleensä isät puuttuvat kuten useissa sarjakuvaperheissä. Samat lapsisankarit esiintyvät kymmenissä kirjoissa, mutta eivät koskaan vanhene tai tule murrosikään, ja koiratkin pysyvät lomasta lomaan aina yhtä virkkuina. Tapahtumapaikkana on Englannin idyllinen maaseutu ja lapset tekevät pyöräretkiä, piknikkejä, syövät jäätelöä ja maukasta kotiruokaa, ja seikkailevat meren rannalla ja saarilla. Erikoisuutena myöhemmille lukijoille tarinoissa on ensimmäisten kirjojen kirjoitushetkeen, eli toisen maailmansodan aikaiseen ruokasäännöstelyyn, liittyviä säilykkeiden nautiskelukuvauksia. Henkilö- ja luonnonkuvaus on hyvin vähäsanaista, mutta kirjojen viaton ja lämmin ilmapiiri ja jännittävästi kuvatut seikkailut ovat lapsille miellyttävää eskapismia.

Suomentamattakin olevia kirjasarjoja on. St. Clare-sarja tapahtuu sisäoppilaitoksessa. Satu- ja vähän fantasiaelementtejäkin sisältävät sarjat Magic Faraway Tree, Wishing Chair ja Enchanted Tales.

Viisikymmentäluvulla kirjoitetut kirjat kuvastavat selvästi ajan henkeä, brittiläistä luokkasysteemiä ja perinteisiä sukupuolirooleja. Kun Englantia alettiin 1960–1970-luvulla muuttaa yhä monikulttuurillisemmaksi yhteiskunnaksi, useat kirjastot poistivat hyllyistään Blytonin teoksia, pitäen niitä sanavarastoltaan heikkoina, rasistisina, seksistinä ja snobistisina. Blytonin kirjojen "poliittinen epäkorrektisuus" ei kuitenkaan ole vähentänyt niiden valtavaa suosiota koko maailman lapsilukijoiden keskuudessa, vaikka niiden ilmestymisestä on kulunut jo yli viisikymmentä vuotta.