Esperantokulttuuri

Wikipedia

Esperantokulttuuri on esperanton ympärille muotoutunut kansainvälinen kulttuuri, joka käsittää esperantonkielisen musiikin, kirjallisuuden, elokuvat, ja muut taiteenalat, sekä esperantistien kokoontumiset ja muut tapahtumat.

Esperantoksi on kirjoitettu tai käännetty yhteensä yli 25 000 kirjaa, ja säännöllisesti ilmestyviä esperantonkielisiä aikakausjulkaisuja ilmestyy yli sata. Suosituin tapa käyttää kieltä lienee kirjeystävien hankkiminen, joita varten on olemassa jo kymmeniä erilaisia palveluita tai palstoja. Monet kielen puhujat käyttävät esperantoa matkustaakseen halvalla ympäri Eurooppaa käyttämällä Pasporta Servo -palvelua, jossa moni esperantisti tarjoaa esperanton puhujille ilmaista lomamajoitusta omassa kodissaan, sekä mahdollisesti myös muita palveluita. Esperantistit kerääntyvät myös lukuisiin tapahtumiin ympäri maailmaa, joista suosituin on 1 500–3 000 esperantistia keräävä Esperanton maailmankongressi, Universala Kongreso de Esperanto.

Sisällysluettelo

1 Kirjallisuus
2 Musiikki
3 Radio
4 Lehdet
5 Elokuvat
6 Aiheesta muualla
- 6.1 Kirjallisuus
- 6.2 Radio ja musiikki

[muokkaa] Kirjallisuus

Esperantokirjallisuus sai alkunsa jo ennen kielen virallista julkistamista, kun kielen luoja L. L. Zamenhof käänsi runoutta ja proosaa esperantoksi testatakseen kielen kehittyneisyyttä ja ilmaisukykyisyyttä. Nykyesperantistit voivat löytää näistä teksteistä paljon kielivirheitä, joka johtui kielen kehitysvaiheesta. Myös kielen julkaisun jälkeen Zamenhof kirjoitti ja käänsi ahkerasti. Tunnetuimpia käännöksiä ovat Vanha testamentti ja useat William Shakespearen näytelmät.

Nykyään esperantoksi julkaistaan joka vuosi satoja kirjoja, joidenkin arvioiden mukaan keskimääräinen vauhti on yksi uusi julkaisu joka päivä. Tunnetuimmat merkkiteokset Antoine de Saint Exupéryn Pikku prinssistä (La Eta Princo) J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogiaan (Mastro de l'Ringoj) on käännetty esperantoksi monien suomenkielisten teosten, kuten Kalevalan ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksen (Sep fratoj), tavoin. Myös muutamat suomalaiset ovat kirjoittaneet suoraan esperantoksi.

Joitakin tunnetuimpia esperantokirjailijoita ovat esimerkiksi William Auld, Julio Baghy, Kazimierz Bein, Jorge Camacho, Kálmán Kalocsay, Mauro Nervi ja Claude Piron.

Myös monet lastenkirjat ja sarjakuvat on käännetty esperantoksi, kuten Asterix (Asteriks), Pinokkio (Pinokjo), Tintti (Tinĉjo), Peppi Pitkätossu (Pipi Ŝtrumpolonga), Vaahteramäen Eemeli (Emilo), Ronja Ryövärintytär (Ronjo, rabista filino), Anu ja Antti (Cisko ja Vinjo), ja niin edelleen.

[muokkaa] Musiikki

Musiikkia esperantoksi on tehty heti esperanton julkaisun jälkeen. Nykyään esperantomusiikki käsittääkin useimmat musiikin alalajit kuoromusiikista rockiin. Tunnetuimpia yhtyeitä ovat esimerkiksi Dolchamar, Akordo, JoMo, Ĵomart kaj Nataŝa, Kore, Esperanto Desperado ja Persone. Tunnetuin esperantomusiikkia julkaiseva levy-yhtiö on Vinilkosmo.

[muokkaa] Radio

Esperantoksi lähetetään radiolähetyksiä niin radioverkoissa kuin Internetissäkin. Nykyisin ainakin China Radio International, Melbourne Ethnic Community Radio, Radio Habana Cuba, Radio Audizioni Italiane (RAI), Radio Polonia ja Radio Vatican lähettävät esperantonkielistä materiaalia. Nettiradioita ja podcastingejä on joitakin kymmeniä, tunnetuin näistä on Radio Esperanto.

[muokkaa] Lehdet

Esperantoksi ilmestyy säännöllisesti yli 100 lehteä, joista tunnetuimpia ovat Esperanton maailmanliiton Universala Esperanto-Asocion Esperanto, kansainvälisen esperantonuorten järjestön Kontakto, ja uutislehti Monato. Esperantoksi julkaistaan myös erikoisalojen lehtiä, ja useilla esperantojärjestöillä on oma lehti. Jotkin lehdet ilmestyvät Internetissä. Suomen Esperantoliitto ry julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Esperantolehteä.

[muokkaa] Elokuvat

Vuonna 1964 Jacques-Louis Mahé tuotti ensimmäisen kokopitkän esperantonkielisen elokuvan, Angoroj. Vuonna 1965 sitä seurasi matalalla budjetilla tehty kauhuelokuva nimeltä Incubus, jota tähditti William Shatner. Incubus sai monilta esperantisteilta vastaan kritiikkiä näyttelijöiden huonon lausumisen takia. Yhteensä esperantoksi on tehty noin parisenkymmentä elokuvaa.

Lisäksi esperanto on esiintynyt monissa elokuvissa taustalla, kuten Blade: Trinityssä ja Charles Chaplinin Diktaattorissa.