Espoon keskuspuisto
Wikipedia
Espoon keskuspuisto on laaja metsäalue Espoon keskellä. Sitä ympäröivät myötäpäivään Espoon keskuksen, Kuurinniityn, Henttaan, Olarin, Latokasken, Vanttilan, ja Kaupunginkallion asuinalueet.
Itä-länsisuuntainen Keskuspuisto jakautuu kahteen osaan, halkaisijana toimii Suomenojalta etelästä Espoon keskukseen pohjoiseen kulkeva Finnoontie. Idässä metsäaluetta rajoittaa Kehä II ja lännessä Kauklahdenväylä sekä rantarata (Helsinki - Turku).
Ykkösosa (kaava-alue) jakautuu
- Kuurinmetsään Kuurinniityn ja Espoon keskuksen alueeseen kuuluvan Tuomarilan välissä
- Henttaanmetsään Henttaan länsipuolella
- Kokinmetsään Henttaan ja Olarin välissä
- Malminmetsään ja Suvimetsään Latokaskin tuntumassa
Kakkososa (oma kaava-alue) jakautuu
- Harmaakallioon Latokasken ja Saunalahden välissä
- Vantinkorpeen Vanttilan itäpuolella
Kakkososan luoteispuolelta on viheryhteys Espoon keskuksen ja Kauklahden välistä Nuuksion suuntaan.
Keskuspuiston alue on tyypillistä suomalaista sekametsää, jonka välissä on pieniä metsittyviä niittyjä ja suolaikkuja. Hyviä marjastus- ja sienestysmaita. Kyykäärmeitä kannattaa varoa.
Merkittävin suoalue Majkärr Kuurinniityn eteläpuolella on rauhoitettu luonnonsuojelualueena.
Alueella on pari pientä metsälampea, joista toinen, Mössenkärr pysyy vetisenä patoamisen ansiosta. Mössenkärr, joka sijaitsee Kuurinmetsän lounaiskolkassa (Sunan liepeillä), toimii myös lintujen levähdysalueena ja tulvaniittynä. Tämä tulvaniitty oli takavuosina useamman kesän verran kuivana Espoon kaupungin pitäessä patoluukkuja auki, mutta nyt se on taas kulkijoiden – niin ihmisten kuin eläintenkin – ilona. Kesän 2006 pitkä kuiva kausi on haihduttanut suuren osan sen vedestä.
 Retkeilyviitoitus tulvalammen reunalla |
 Tulvalampi kukkii |
 Tulvalampi vähävetisenä syyskuussa 2006 |
 Tulvalammen takarantaa |
 Puut kylpevät vastavalossa |
 Rahkasammaleinen kukkula suosii puolukkaa |
