Olari

Wikipedia

Olari
Olars

Espoon alueellinen jako

Kaupunginosa nro

Suurpiiri

Suur-Matinkylä

Pinta-ala

km²

Väestö

- Väkiluku

14 599 (1.1.2006)

- Väestötiheys

/km²

Postinumerot

02210

Osa-alueet

Friisilä, Friisinkallio, Friisinniitty, Gräsantulli, Haltila, Holmanmäki, Kuitinkallio, Kuitinmäki, Kuitinniitty, Lystimäki, Olarinmäki, Olarinniitty, Piispankallio, Piispanportti, Puolarmaari, Puolarmetsä

Lähialueet

Haukilahti, Henttaa, Kaitaa, Latokaski, Mankkaa, Matinkylä, Niittykumpu, Nöykkiö

Olari (ruots. Olars) on Espoon kaupunginosa. Olari sijaitsee Etelä-Espoossa Länsiväylän pohjoispuolella noin 15 kilometriä Helsingin keskustasta länteen. Aluetta rajoittaa etelässä Länsiväylä, pohjoisessa keskuspuisto, lännessä Nöykkiö ja idässä Kehä II. Olari käsittää kaupunginosana vanhan Olarin lisäksi Kuitinmäen, Olarinniityn ja Lystimäen. Rakennuskannaltaan Olari voidaan jakaa kahteen osaan, Ala- ja Ylä-Olariin. Ylä-Olaria hallitsevat korkeat punatiiliset kerrostalot ja Ala-Olarissa on rivi- ja omakotitaloja. Olarin asemakaava on Matinkylän tapaan ruutuasemakaava. Olarissa asuu noin 15 000 ihmistä.

[muokkaa] Historia

Nykyisen Olarin historia alkaa vuodesta 1958, kun Rakennus Oy Arjatsalon perustajat ostivat Storsin kartanon noin 150 hehtaarin maat ja aloittivat nykyaikaisen asuinalueen suunnittelun. Alueen tiedetään olleen kylänä useita satoja vuosia ja nimi Olari (ruotsiksi Olars, aiemmin Olarsby) tuleekin alueella asuneen Olar-suvun mukaan.

Muuttopaine pääkaupunkiseudulla kasvoi voimakkaasti 1960- ja 70-luvuilla ja maaseutumaisesta Espoosta muovautui pala palalta lähiörypäs. Olari oli rakentamisen alkaessa lähes koskematonta kallioista metsää, ainoastaan Friisilässä ja nykyisen Olarin eteläpuolella oli jonkin verran omakoti- ja kesämökkiasutusta. Lopulta pitkien neuvotteluiden jälkeen vuonna 1968 Espoon kauppala ja kahden Olarin rakentamisesta vastanneet rakennusliikkeet, Rakennustoimisto A Puolimatka Oy (1/3) ja Rakennus Oy Arjatsalo (2/3), pääsivät sopimukseen Vanhan Olarin rakentamisesta. Olarin ensimmäisessä vaiheessa Espoon kauppala luovutti saamistaan Storsin maista rakennusliikkeille kahdeksan hehtaaria ja rakentaminen alkoi.

Olari-talo

Olarille tunnusomaiset ns. Olari-talot syntyivät, kun Arjatsalolla päätettiin talot rakentaa muusta 60- ja 70-lukujen lähiörakentamisesta poiketen pilarilaattatekniikalla, jossa paikan päällä valettavaan pilarilaattarunkoon muurattiin julkisivu tiilestä ja ikkunoiden alle laitettiin erivärisiä julkisivulaseja. Toinen uutuus oli kerrostaloasuntojen huoneistokohtainen sauna, joka saavutti lyhyessä ajassa suuren suosion ja myös muualla lisättiin kerrostaloasuntoihin oma sauna. Alueen pääarkkitehtinä toimi Simo Järvinen. Ratkaisulla onnistuttiin luomaan Olarista viihtyisä asuinalue, joka myöhemmin sai sisäasiainministeriön erikoismaininnan hyvästä ja viihtyisästä toteutuksesta. Ensimmäiset talot Olariin valmistuivat vuoden 1969 aikana ja rakentaminen jatkui aina vuoteen 1985 asti, kun Kuitinmäki II valmistui.

Vanhaa Olaria lukuun ottamatta Olarin tienimistö koostuu tähtitieteellisistä termeistä, kuten Auringonkatu, Avaruuskatu, Kuunsirppi ja Kääntöpiiri. Jatkossa Olari ja Matinkylä tulevat kasvamaan yhteen yli Länsiväylän ja Olari kasvaa myös pohjoiseen Kehä II:n suuntaisesti, kun Suurpellon uusi asuin- ja työpaikka-alue rakennetaan.

Olarin kirkko sijaitsee Niittykummussa ja kappeli Kuitinmäen ostoskeskuksessa.

[muokkaa] Liikenne ja palvelut

Seutubussit 121 ja 122 Länsiväylää pitkin Helsingin keskustaan
Seutubussit 195 ja 505 Olarista Tapiolan ja Otaniemen kautta Helsinkiin
Espoon sisäiset linjat 5, 10, 10k, 16(B), 19, 31, 35, 43
Palveluita Kuitinmäen keskuksessa mm. S-market, Posti, ravintoloita, kuntosali ja seurakunnan kappeli. Vuonna 2004 avattiin Kuitinmäentien varteen Prisma ja Länsikeskuksessa sijaitseva Minimani.
Iso Omena Länsiväylän eteläpuolella, yli 100 liikettä
Olarin koulu ja lukio, Kuitinmäen koulu, Päivänkehrän koulu, Komeetan koulu, Tähtiniityn koulu ja Papinniityn koulu.