Esteellisyys
Wikipedia
Esteellisyys tarkoittaa luottamushenkilön tai virkamiehen sopimattomuutta osallistua käsittelemään asiaa. Esteellisyys on hallinnon objektiviteettiperiaatteeseen kuuluva seikka, joka pyrkii turvaamaan hallintopäätöksen tai hallinnollisen menettelyn oikeellisuuden, puolueettomuuden ja objektiivisuuden.
Esteellisyys syntyy, mikäli virkamiehellä tai luottamushenkilöllä on erityisen läheinen suhde käsiteltävään asiaan. Läheisyyden katsotaan vaarantavan henkilön kyvyn arvioida asiaa tasapuolisesti ja puolueettomasti.
Esteellisyydestä seuraa, että henkilö ei voi olla päättämässä asiasta eikä hän voi olla edes läsnä asiaa käsiteltäessä (poikkeuksena on kunnanvaltuusto, jonka kokoukset ovat kaikille julkisia).
Esteellisyyden ratkaisee lähtökohtaisesti henkilö itse. Mikäli asia on tulkinnanvarainen, luottamushenkilön esteellisyyden ratkaisee viime kädessä luottamuselin. Henkilö itse ei saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn, mutta voi olla läsnä asian käsittelyna ajan.
Esteellisyydestä käytetään joskus ruotsin kielestä tullutta lainasanaa jääviys (jävig).
Suomen hallintolain mukaan virkamies on hallintolain 28§:n mukaan esteellinen:
- jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen
- jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
- jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
- jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
- jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
- jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
- jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Kuntalaissa on erityissäännökset siitä, milloin kunnanvaltuutettu on esteellinen.
Kirkkolaissa on erityissäännös, milloin kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen. Lisäksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinnossa ei sovelleta hallintolain 28 §:n 1 mom 6-kohdan mukaista esteellisyysperustetta.