Farsaloksen taistelu
Wikipedia
| Farsaloksen taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Rooman kansalaissotia | |||||||
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
| optimaatit | populaarit | ||||||
| Komentajat | |||||||
| Pompeius | Julius Caesar | ||||||
| Vahvuudet | |||||||
| 50 000 legioonalaista, 4 200 apujoukkoja ja 4 000-7 000 liittolaisten ratsuväkeä | 23 000 legioonalaista, 5 000-10 000 apujoukkoja ja 1 400 liittolaisten ratsuväkeä | ||||||
| Tappiot | |||||||
| 6 000-10 000 | 1 200 | ||||||
Farsaloksen taistelussa Julius Caesarin johtamat joukot kukistivat Pompeiuksen ja senaatin joukot. Taistelu käytiin 9. elokuuta 48 eaa. sen jälkeen kun Caesar oli epäonnistunut piirittämään Pompeiuksen Epeiroksessa ja joutunut perääntymään Thessaliaan.
[muokkaa] Joukot
Caesarilla oli mukanaan Gallian sodan veteraanit 10. legioona, 8. legioona, 9. legioona ja 12. legioona. Hänellä oli myös kansalaissotaa varten perustetut 1. legioona, 3. legioona ja 4. legioona. Pompeiuksella oli paljon enemmän joukkoja, mutta ne olivat huonommin koulutettuja kuin Caesarin veteraanit. Hänellä oli myös paljon enemmän ratsuväkeä.
[muokkaa] Taistelu
Caesar asetti joukkonsa kolmeen linjaan, joiden takana oli vielä neljäs reservissä. Caesarin vasemmalla oli Enipeus-joki ja sillä siivellä joukkoja johti Marcus Antonius. Keskellä joukkoja johti Domitius Calvinus ja oikeaa siipeä taas Publius Sulla. Pompeiuksen oikeaa siipeä johti Ahenobarbus ja vasenta, Caesarin entinen legioonankomentaja Galliassa, Titus Labienus. Aluksi Labienuksen ratsuväki löi vastassaan olleet joukot, mutta Caesarin neljäs linja sai sen lyötyä takaisin ja kierrettyä Pompeiuksen linjojen taakse. Kun Caesar näki tämän antoi hän määräyksen kolmannelle linjalle tukea jo taistelussa olleita joukkoja. Tämä mursi Pompeiuksen joukkojen vastarinnan. Pompeius itse pakeni taistelun jälkeen Egyptiin, jossa faarao Ptolemaios XIII murhautti hänet.
