Fokker F.VIII
Wikipedia
| Fokker F.VIII | |||
|---|---|---|---|
| Kuvaus | |||
| Tyyppi | kaksimoottorinen ylätasoinen matkustajakone | ||
| Miehistö | 3 | ||
| Matkustajia | 10 | ||
| Ensilento | 12. maaliskuuta 1927 | ||
| Valmistaja/suunnittelija | Fokker/Anthony Fokker | ||
| Mitat | |||
| Pituus | 16,80 m | ||
| Kärkiväli | 23,00 m | ||
| Korkeus | 4,20 m | ||
| Siipipinta-ala | 82 m² | ||
| Huippunopeus | 210 km/h | ||
| Matkanopeus | 180 km/h | ||
| Lakikorkeus | 5.500 m | ||
| Lentomatka | 1.100 km | ||
| Painoja | |||
| Tyhjäpaino | 3.350 kg | ||
| Lentopaino | 5.800 kg | ||
| Voimanlähde | |||
| Moottori | kaksi 9-sylinteristä ilmajäähdytteistä Bristol Jupiter IV, Gnome-Rhône Jupiter tai Pratt & Whitney Wasp -tähtimoottoria | ||
| Teho | 525 hv (P&W) | ||
Fokker F.VIII oli yksimoottorisen Fokker F.VII-version pohjalta kehitetty suurempikokoinen ja kaksimoottorinen, tehokkaammilla moottoreilla varustettu matkustajalentokone. Kone oli Anthony Fokkerin suunnittelema ja Fokker-lentokoneyhtiön rakentama. Se lensi ensilentonsa 12. maaliskuuta 1927. Kone oli sekarakenteinen, runko ja peräsimet olivat hitsattua teräsputkea kangas-, vaneri- ja duraaliverhouksin. Siipi oli vaneriverhottua puurakennetta.
F.VIII-mallia rakennettiin ainoastaan kymmenen kappaletta, joista kuusi tai seitsemän meni KLM:lle alkaen 24. kesäkuuta 1927, unkarilainen Malert osti ilmeisesti yhden koneen ja kaksi tai kolme valmistettiin lisenssillä Unkarissa WM-tehtaan toimesta. Unkarilaisten koneiden moottorina oli Gnome-Rhône Jupiter. Vuonna 1936 kaksi KLM:n konetta myytiin British Airwaysille, 1937 KLM:n PH-AED myytiin Venezuelaan, 1939 yksi KLM:n Fokker F.VIII (PH-AEG) kulkeentui ABA-lentoyhtiön kautta Ruotsin ilmavoimille, ollen aluksi siviilitunnuksella SE-AEB ja sitten Ruotsin ilmavoimien tunnuksella 916. Tätä konetta kutsuttiin Ruotsissa nimellä Typ 10 ja se oli varustettu Pratt & Whitney Wasp D1 T1-moottoreilla. Toinen KLM:n myymä kone oli SE-AHA.
Heinäkuussa 1927 Fokker konvertoi yhden koneen pommituskäyttöön, joka oli kellukekone varustettuna eturungossa olevilla konekivääreillä. Tämän koneen tyyppimerkinnäksi tuli F.VIIIw, mutta se jäi ainoaksi yksilöksi myyntiponnistelujen epäonnistuttua.
[muokkaa] Käyttö Suomessa
Suomen ilmavoimien ainoa Fokker F.VIII rakennettiin N.V. Nederlandsche Vliegtuigenfabriken tehtailla Amsterdamissa vuonna 1928 rekisteritunnukselle H-NAEL. Koneen valmistusnumero oli 5076. Lentoyhtiö KLM käytti sitä reittiliikenteessä tunnuksella PH-AEI ja 1937 se myytiin British Airwaysille rekisteritunnuksella G-AEPU lentämään reittilentoja kanaalin yli. Ruotsalainen G.A. Flygrender osti koneen 1939, siirtolennon tapahtuessa 7. huhtikuuta 1939 reitillä Amsterdam-Kööpenhamina-Torslanda. Ruotsissa koneella lennettiin pääasiassa Göteborgin ympäristössä.
Talvisodan aikana järjestettiin Ruotsissa Nationella Samlingen-yhdistyksen toimesta kansalaiskeräys, jonka varoilla ostettiin G.A. Flygrederiltä 73 500 kruunulla yllä mainittu Fokker F.VIII -kone Suomelle. Kone oli tunnukseltaan SE-AHA ja se oli muista poiketen varustettu Pratt & Whitney Wasp -moottoreilla. Kone lennettiin Suomeen 11. marraskuuta 1940 siirtolentotunnuksella OH-FOA. Kone sai tunnuksen FE-1 ja mm. huonokuntoisten siipien takia suoritetun peruskorjauksen jälkeen kone luovutettiin 4. elokuuta 1941 Lentolaivue 46:lle, jolla se suoritti huoltolentoja Lunkulan saaresta olevalta lentokentältä Karjalan Armeijalle, paluukyytinään haavoittuneina. Koneyksilöllä ehdittiin tehdä vain kymmenen lentoa, 45 h 15 min, kunnes se tuhoutui 27. syyskuuta 1941 polttoaineputkistoon päässeen ilman takia lennolla Latvan kentälle. Henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka koneessa oli ainakin yksi pahasti haavoittunut ja pakkolasku tehtiin umpimetsään.
[muokkaa] Lähteet
- Timo Heinonen, Thulinista Hornetiin, Keski-Suomen ilmailumuseon julkaisuja 3, 1992. ISBN 951-95688-2-4
- Matti Hämäläinen, Pommituslentolaivue 46, Koala-Kustannus 2005. ISBN 952-5186-61-X
- http://www.dutch-aviation.nl/index5/Civil/index5-2%20F8.html
