Gary Moore

Wikipedia

Robert William Gary Moore (s. 4. huhtikuuta 1952 Belfastissa) on pohjoisirlantilainen rockia ja bluesia esittävä sähkökitaristi. 1960-luvulla alkaneella urallaan hän on esiintynyt esimerkiksi yhtyeissä Thin Lizzy, Colosseum II ja Skid Row (ei 1980-luvulla perustettu Skid Row), mutta parhaiten hänet tunnetaan soolo-urastaan.

[muokkaa] Skid Row

Vuonna 1969 hän perusti yhtyeen Skid Row yhdessä Noel Bridgemanin ja Bruce Shieldsin kanssa. Tällä yhtyeellä Moore ansaitsi itselleen mainetta musiikkibisneksessä ja hänen yhteistyönsä Philip Lynottin kanssa alkoi.

Albumit:

Skid Row
34 hours

[muokkaa] Colosseum II

Yhtyeen peruskolmikon muodostivat Jon Hiseman, Don Airey ja Gary Moore.

Albumit:

Strange New Flesh, 1976
Electric Savage, 1977
War Dance, 1978

[muokkaa] Thin Lizzy

Moore soitti Thin Lizzyssä muutamia jaksoja ja työskenteli yhtyeen solistin Phil Lynottin kanssa myöhemmin soolo-urallaan. Thin Lizzy muistetaan parhaiten hiteistään "The Boys Are Back in Town" ja "Whiskey in the Jar". Phil Lynott kuoli vuonna 1986 huumeisiin 36-vuotiaana.

Albumit, joilla Moore mukana:

Night Life, 1974
Black Rose, 1979
Continuing Saga, 1979
The Adventures of Thin Lizzy, 1981
Life, 1983
Dedication, 1991
Remembering Part 1, 1998

[muokkaa] Sooloura

Gary Moore julkaisi ensimmäisen soololevynsä vuonna 1973 Gary Moore Bandin nimellä. Soolo-ura käynnistyi uudelleen vuonna 1979 Phil Lynottin avustuksella. Philin ääni ja Garyn blueskitara tuottivat "Parisienne Walkwaysin", joka ylsi ilmestyttyään Iso-Britannian kymmenen myydyimmän singlen listalle. Muutaman rock-levytyksen jälkeen Moore palasi bluesiin albumilla Still Got the Blues. Levy saavutti suuren suosion B.B. Kingin, Albert Kingin ja Albert Collinsin myötävaikutuksella. Vuonna 1997 Moore päätti kokeilla levyllään Dark Days In Paradise vaikutteita tanssimusiikista, mikä hämmensi monia faneja, puhumattakaan musiikkitoimittajista. Levyllä Back to the Blues hän palasi nimen mukaisesti vanhaan ja hyväksi havaittuun blues-formaattiin.

Albumit:

Grinding Stone, 1973
Back on the Streets, 1978
Corridors of Power, 1982
Live at the Marquee, 1983
Rockin' Every Night - Live in Japan, 1983
Victims of the Future, 1983
Dirty Fingers, 1984
We Want Moore, 1984
Run for Cover, 1985
Wild Frontier, 1987
After the War, 1989
Still Got the Blues, 1990
After Hours, 1992
Blues Alive, 1993
Ballads & Blues 1982-1994, 1994
Blues For Greeny, 1995
Dark Days in Paradise, 1997
Out in the Fields - The Very Best of Part 1, 1998
Blood of Emeralds - The Very Best of Part 2, 1999
A Different Beat, 1999
Back to the Blues, 2001
Have Some Moore - The Best Of 2002
Power Of The Blues, 2004

Singlet:

Parisienne Walkways
Out in the Fields
Empty Rooms
Still Got the Blues

[muokkaa] BBM

Vuonna 1994 Gary Moore muodosti yhdessä Jack Brucen ja Ginger Bakerin (kumpikin soitti yhtyeessä Cream) kanssa yhtyeen BBM. Ryhmä julkaisi blues-vaikutteita sisältäneen rock-albumin Around The Next Dream.

[muokkaa] Scars

Vuonna 2002 Moore muodosti yhdessä Cass Lewisin ja Darrin Mooneyn kanssa kokoonpanon Scars. Heiltä ilmestyi 2. syyskuuta 2002 samanniminen albumi.

[muokkaa] Esiintymiset Suomessa

Turun konserttitalo, (1975) (Colosseum II)
Lepakko, Helsinki, (14. toukokuuta, 1983) (Gary Moore & Band)
Oulun urheilutalo, (15. toukokuuta, 1983 ja 10. maaliskuuta, 1984) (Gary Moore & Band)
Kulttuuritalo, Helsinki (11. maaliskuuta, 1984) (Gary Moore & Band)
Ruisrock, Turku (2. elokuuta, 1986) (Gary Moore & Band)
UKK-halli, Helsinki (27. huhtikuuta, 1987) (Gary Moore & Band)
Helsingin jäähalli, (10. huhtikuuta, 1989) (Gary Moore & Band)
Provinssirock, Seinäjoki (3. kesäkuuta, 1990) (Gary Moore and the Midnight Blues Band)
Pori Jazz (18. heinäkuuta, 1997) (Gary Moore & Band)
Puistoblues, Järvenpää (29. kesäkuuta, 2002) (Gary Moore & Band)
Hartwall Areena, Helsinki (1. lokakuuta, 2002) (Scars)
Helsingin jäähalli (16. kesäkuuta, 2006) (Gary Moore & Band)
Seinäjoen Vauhtiajot (29. heinäkuuta, 2006) (Gary Moore & Band)